Rekrytointiprosessi Case:yritys X
Kiiski, Emmi (2014)
Kiiski, Emmi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516664
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli rekrytointiprosessi ja sen tutkiminen nimeltä mainitsemattomassa case-yrityksessä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli rekrytointia ja rekrytointiprosessia sekä sen eri vaiheita. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tutkittiin, kuinka case-yrityksen rekrytointiprosessi etenee ja toimii. Tutkimuksessa kartoitettiin myös hieman yrityksen nykytilaa rekrytoinnin ja henkilöstön suhteen. Opinnäytetyössä käsiteltiin rekrytointia ja rekrytointiprosessia kokonaisuutena, joka käsitti koko prosessin alusta loppuun saakka.
Tutkimus suoritettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmetodia. Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä käytettiin strukturoimatonta haastattelua ja havainnointia. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin haastattelemalla erästä case-yrityksen henkilöstöasiantuntijaa ja osallistumalla henkilöarviointitilanteeseen. Haastattelu suoritettiin case-yrityksen tiloissa, jolloin se litteroitiin eli nauhoitettiin. Tämän jälkeen haastattelu purettiin ja kirjoitettiin myöhemmin auki tähän opinnäytetyöhön. Havainnot henkilöarvioinnista kirjoitettiin arviointitilanteessa muistioon, joka myös myöhemmin kirjoitettiin auki tähän opinnäytetyöhön.
Tutkimustuloksina saatiin selville muun muassa rekrytointiprosessin eteneminen ja toimivuus case-yrityksessä sekä rekrytointikanavat, joita yritys käyttää. Tärkeänä tutkimustuloksena saatiin selville, että yritys on keskittänyt rekrytointiin ja henkilöstöön liittyvät asiat omalle HR-palvelut -osastolleen. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä on HR-palvelut-osaston tehtävä rekrytoinnissa ja kuinka yhteistyö toimii sen ja mahdollisen rekrytoivan osaston välillä. Tuloksena saatiin selville, että yhteistyö on todella tiivistä rekrytoivan osaston ja HR- palvelujen kanssa ja kaikki rekrytoinnit suunnitellaan tarkoin ja tapauskohtaisesti. Henkilöstömäärä on yrityksessä vähenevä, joten rekrytointeja ei tehdä jatkuvasti. Johtopäätöksenä todettiin, että yrityksen rekrytointiprosessi toimii hyvin ja nykyiseen käytäntöön rekrytoida on yrityksessä oltu tyytyväisiä. Yhteenvetona todettiin myös, että yhteistyö HR-palvelujen ja eri osastojen välillä rekrytoinnissa on toimivaa. Osastokohtaisia eroja on, mutta pääasiassa rekrytoinnissa pyritään käyttämään samoja sovittuja käytäntöjä.
Lopuksi opinnäytetyössä on esitetty joitakin kehitysehdotuksia, jotka nousivat esille tutkimuksen yhteydessä ja joiden avulla rekrytointiprosessia voitaisiin entisestään parantaa ja tehostaa. Tärkeimmät kehittämisehdotukset liittyivät oppilaitosyhteistyöhön rekrytoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdytyksen tehostamiseen.
Opinnäytetyö tuotti tärkeää informaatiota ja laajempaa käsitystä rekrytoinnista ja rekrytointiprosessista sen tekijälle ja case-yritykselle. Toimeksiantajayritys noudattaa rekrytoinnissaan jatkossakin nykyistä käytäntöään rekrytoida, mutta yritys voi halunsa mukaan kehittää omaa rekrytointiaan vastaisuudessa esitettyjen kehitysehdotusten pohjalta.
Tutkimus suoritettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmetodia. Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä käytettiin strukturoimatonta haastattelua ja havainnointia. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin haastattelemalla erästä case-yrityksen henkilöstöasiantuntijaa ja osallistumalla henkilöarviointitilanteeseen. Haastattelu suoritettiin case-yrityksen tiloissa, jolloin se litteroitiin eli nauhoitettiin. Tämän jälkeen haastattelu purettiin ja kirjoitettiin myöhemmin auki tähän opinnäytetyöhön. Havainnot henkilöarvioinnista kirjoitettiin arviointitilanteessa muistioon, joka myös myöhemmin kirjoitettiin auki tähän opinnäytetyöhön.
Tutkimustuloksina saatiin selville muun muassa rekrytointiprosessin eteneminen ja toimivuus case-yrityksessä sekä rekrytointikanavat, joita yritys käyttää. Tärkeänä tutkimustuloksena saatiin selville, että yritys on keskittänyt rekrytointiin ja henkilöstöön liittyvät asiat omalle HR-palvelut -osastolleen. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä on HR-palvelut-osaston tehtävä rekrytoinnissa ja kuinka yhteistyö toimii sen ja mahdollisen rekrytoivan osaston välillä. Tuloksena saatiin selville, että yhteistyö on todella tiivistä rekrytoivan osaston ja HR- palvelujen kanssa ja kaikki rekrytoinnit suunnitellaan tarkoin ja tapauskohtaisesti. Henkilöstömäärä on yrityksessä vähenevä, joten rekrytointeja ei tehdä jatkuvasti. Johtopäätöksenä todettiin, että yrityksen rekrytointiprosessi toimii hyvin ja nykyiseen käytäntöön rekrytoida on yrityksessä oltu tyytyväisiä. Yhteenvetona todettiin myös, että yhteistyö HR-palvelujen ja eri osastojen välillä rekrytoinnissa on toimivaa. Osastokohtaisia eroja on, mutta pääasiassa rekrytoinnissa pyritään käyttämään samoja sovittuja käytäntöjä.
Lopuksi opinnäytetyössä on esitetty joitakin kehitysehdotuksia, jotka nousivat esille tutkimuksen yhteydessä ja joiden avulla rekrytointiprosessia voitaisiin entisestään parantaa ja tehostaa. Tärkeimmät kehittämisehdotukset liittyivät oppilaitosyhteistyöhön rekrytoinnissa ja uusien työntekijöiden perehdytyksen tehostamiseen.
Opinnäytetyö tuotti tärkeää informaatiota ja laajempaa käsitystä rekrytoinnista ja rekrytointiprosessista sen tekijälle ja case-yritykselle. Toimeksiantajayritys noudattaa rekrytoinnissaan jatkossakin nykyistä käytäntöään rekrytoida, mutta yritys voi halunsa mukaan kehittää omaa rekrytointiaan vastaisuudessa esitettyjen kehitysehdotusten pohjalta.