SEURASAAREN VAIVAINEN PALUUMUUTTAJA: Haapaveden vaivaisukon elämänvaiheet ja palauttaminen osaksi ulkomuseon perusnäyttelyä

Abstract

Haapavedeltä tuotu vaivaisukko (S1361) on ollut osa Suomen kansallismuseon kokoelmia vuodesta 1912 lähtien. Vuoteen 2001 asti veistosta pidettiin Kansallismuseon organisaatioon kuuluvassa Seurasaaren ulkomuseossa ulkosalla, Sauvosta siirretyn Karunan kirkon kellotapulin seinustalla. Sittemmin vaivaisukko on konservointilaitoksen toimesta konservoitu, ja nyt se odottaa palautusta ulkomuseoon. Kohdetta ei voida nykytietämyksen varjolla palauttaa entiselle paikalleen sään armoille, joten uudeksi sijoituspaikaksi on ehdotettu kellotapulin pohjakerroksessa olevaa näyttelytilaa. Tässä työssä selvitetään, miten näytteillepano tapulissa olisi monilta osin paras toteuttaa.

Kellotapuli on näyttelytilana hankala, sillä siellä vallitsevat kosteat ja hyvin vaihtelevat olosuhteet. Puuesineen säilyvyyttä uhkaavat tilassa lukuisat riskitekijät, ja rakennuksen saavutettavuuskin on melko huono. Näihin ongelmiin on ollut tärkeintä löytää ratkaisuja. Lisäksi vaivaisukon informaatioarvoa on pyritty kasvattamaan selvittämällä esineen historiaa.

Tietoa on löytynyt laaja-alaisesti niin painetuista kuin painamattomistakin kirjallisista lähteistä. Erinäisiä museoalan ammattilaisia on myös konsultoitu työtä varten.

Vaivaisukko on dokumentoitu tarkoin, ja palasia sen menneisyydestä on koottu yhteen. Veistoksen kuntoa museoympäristössä uhkaavat tekijät on tunnistettu ja eritelty, ja toimenpiteitä riskien minimoimiseksi on pohdittu. Työssä esitellään lisäksi tapoja, joilla näyttelytilasta ja näytteillepanosta saataisiin helpommin saavutettavat. Näytteillepanoa varten on ideoitu teline, joka olisi niin esineen säilyvyyttä kuin tulkittavuuttakin ajatellen käytännönmukaisin.

Poor man statues are a form of folk art native almost exclusively to Western Finland. They are wooden alms boxes in the form of men, commissioned by the church to collect money for the poor. A poor man statue from Haapavesi was obtained by Seuraari open-air museum in 1912. It was placed outdoors against a wall, and left there for nearly a century. Only recently has it undergone conservation and is now waiting to be returned to Seurasaari. The aim of this study is to help this happen.

Because of its weathered condition, the artifact can no longer be returned to its original location outdoors. Instead, the plan is to exhibit the poor man statue inside the museum building it was previously leaning on – the bell tower of the Karuna church. This, too, has proved to be problematic because of multiple reasons. Not only are the conditions in the building hazardously humid and ever fluctuating, but the exhibition space is also poorly lit and difficult to access. An effort has now been made to solve these issues and ensure the preservation of the museum object. The statue’s history was largely unknown, so some research on its background was done as well.

A variety of print and non-print publications were used to acquire the needed information. Several staff members of the National Museum of Finland were also consulted.

As a result all risk factors endangering the preservation of the sculpture have been recognised and valuated. A plan for a safe and functional display of the object has been conceived and explained. In addition, some previously unknown facts about the artifact’s past have been discovered.