Paikallisen turvallisuussuunnitteluprosessin käynnistäminen

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee paikallisen turvallisuussuunnitteluprosessin käynnistämistä kunnassa. Työn tavoitteena oli käynnistää paikallinen turvallisuussuunnittelun toimintamalli pieneen Pirkanmaalaiseen kaupunkiin. Turvallisuussuunnittelun työryhmään saatiin nimettyä seitsemän kaupungin organisaatioon kuuluvaa henkilöä, vanhus- ja vammaisneuvostojen puheenjohtajat, nuorisovaltuuston puheenjohtaja sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja. Sisä-Suomen poliisilaitokselta ei saatu edustusta työryhmään. Poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan yksiköstä saatiin kuitenkin yhdyshenkilö turvallisuussuunnittelun verkostoon.

Työn toisena tavoitteena oli muodostaa toimeksiantajalle turvallisuuden toimintaympäristön arvio yhdessä perustetun työryhmän kanssa. Aikataulullisista syistä toimintaympäristön arviota ei ehditty saada valmiiksi opinnäytetyöprosessin aikana. Toimintaympäristön arvioon ehdittiin kerätä tarpeellinen aineisto. Aineistoa kerättiin asiantuntijahaastatteluiden, kuntalaisille kohdistetun turvallisuuskyselyn, järjestö- ja yhdistystoimijoille suunnatun yhdistysillan sekä sähköpostikyselyn avulla. Toimintaympäristön arvioon sisältyvän turvallisuuden nykytilan analyysia varten kerättiin tilasto- ja tutkimustietoa poliisin, pelastustoimen ja Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tilastokannoista. Toimintaympäristön arviota varten tehtiin myös kirjallisuuskatsaustyyppinen strategisten ohjausasiakirjojen kooste paikallisista, maakunnallisista ja kansallisista turvallisuuteen liittyvistä strategisista linjauksista. Asiantuntijahaastatteluista tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi sen selvittämiseksi, mitä haasteita paikallisen turvallisuussuunnittelun käynnistämisessä on johtamisen näkökulmasta ja minkälaisella toiminnalla voidaan edistää ja vaikuttaa toimijoiden sitoutumiseen turvallisuussuunnittelussa. Haastatteluista nousi esille sitoutumiseen liittyvinä tekijöinä yhteisen ymmärryksen ja toimijoiden verkostoitumiseen liittyvät haasteet. Toimintaa edistävinä tai heikentävinä seikkoina nähtiin organisaation sisäisen yhteistyön ja organisaatioiden rajapintatyön toimivuus, toimijoiden osallistumisen taso, käytettävissä olevat resurssit sekä kunnanjohdon ja poliittisten päättäjien ymmärryksen taso. Toimijoiden yhdessä tekemisessä haasteita nähtiin liittyen nykytilan ja menneen arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja käytännön toimintaan.

Toimintaympäristön arvion tekeminen vaatii eri toimijoiden yhteistä keskustelua ja kerätyn aineiston tulkintaa. Toimintaympäristön arviossa voidaan käyttää SWOT-nelikenttäanalyysia tarkasteltaessa paikallista turvallisuustilannetta. Opinnäytetyössä kerättyjen aineistojen perusteella toimeksiantajan arjen turvallisuustyössä voidaan nähdä vahvuutena erityisesti tietoturvaan ja ympäristön turvallisuuteen huomion kiinnittäminen. Kaupungilla on myös panostettu nuorten ohjaamopalveluihin ja kouluilla tehtävään nuorisotyöhön. Sisäisenä heikkoutena on kaupungin taloudelliset resurssit ja sitä kautta myös nuorisotilojen vähäisyys. Toimeksiantajalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa paikalliseen turvallisuuteen positiivisesti lisäämällä turvallisuuteen liittyvää viestintää ja lisäämällä sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Ulkoisina uhkina voidaan nähdä väestön ikääntymisen ja sen myötä lisääntyvät tukiverkoston ja kotiturvallisuuden puutteet arjessa pärjäämiseen. Uhkana ovat myös epäselvyydet toimijoiden välisessä rajapintatyössä ja puuttuvat toimintamallit muiden toimijoiden resurssivajauksen vuoksi.