Accessibility of mental health care for adults with cerebral palsy

Abstract

The purpose of this thesis is to describe the accessibility in mental health care from the point of view of an adult with cerebral palsy.

The theoretical framework of this thesis is constructed from the related literature and previous studies closely linked to the topic. Research was done to clarify the concepts of disability, cerebral palsy, and mental health. The research showed cerebral palsy as a multidimensional physical disability which may include different types of accompanying impairments.

Qualitative research method was applied and semi-structured interviews were carried out. Two respondents (n=2) with cerebral palsy and a psychiatric diagnosis were interviewed, and an inductive data analysis was conducted.

Physical challenges, attitudes in health care towards clients with CP, communication with clients with CP and the overall quality of life were the four main categories found based on the interviews. Discussed topics were divided into these categories and they were interpreted to have an effect on their experiences in mental health care.

The findings of the thesis showed that mental health care is rather functional from the point of view of people with CP, but few adjusments should be made in order to provide equal accessibility. The thesis also indicates a lack of knowledge on disabilities within the mental health care staff, but also disabeled people’s lack of knowledge regarding mental health support options.

Keywords: Mental health nursing, accessibility, cerebral palsy

Mielenterveyshoidon esteettömyys CP-vammaisille aikuisille

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata miten CP-vammaiset aikuiset kokevat mielenterveyshoidon ja sen esteettömyyden. Työn teoriatausta koottiin aiheiseen läheisesti liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Vammaisuuden, CP-vamman, ja mielenterveyden käsitteitä tutkittiin yleisellä tasolla. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että CP-vamma on monitahoinen fyysinen vamma, johon liittyy myös erilaisia liitännäisvammoja.

Empiriinen osuus toteutettiin laadullisena tukimuksena avointa teemahaastattelua käyttäen. Haastateltavina oli kaksi CP-vammaista henkilöä, joilla oli myös psykiatrinen diagnoosi (n=2). Tulokset tutkittiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön haastatteluista nousi esiin neljä laajempaa kategoriaa: fyysiset haasteet, terveydenhuollon asenteet CP-vammaisia kohtaan, kommunikointi CP-vammaisen mielenterveysasiakkaan kanssa ja elämän laatu. Keskusteluissa esiin nousseet aiheet luokiteltiin ja niiden tulkittiin vaikuttaneen kokemuksiin mielenterveyshoidosta.

Opinnäytetyön löydökset osoittivat, että mielenterveyspalvelut ovat melko toimivia CP-vammaisten henkilöiden näkökulmasta, vaikka joitakin päivityksiä olisikin tarpeellista tehdä esteettömyyden ja tasavertaisuuden turvaamiseksi. Opinnäytetyö myös osoitti, että hoitohenkilöstön vammaisuuteen liittyvissä tiedoissa on puutteita, ja että vammaiset henkilöt eivät välttämättä ole tietoisia erilaisista mielenterveystyön saatavilla olevista tukimuodoista.

Asiasanat: Mielenterveyshoitotyö, esteettömyys, CP-vamma