Palveluasumisen hintojen variaatioita : palveluntuottajien kokemuksia tilaajien määräysvallasta
Lehmuskorpi, Outi (2014)
Lehmuskorpi, Outi
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117717
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena oli tilaajina toimivien kuntien määräysvallasta aiheutuva palveluasumisen hintojen monimuotoisuus. Laki julkisista hankinnoista ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä säätelevät kuntien menettelytapoja ja muun muassa velvoittavat kunnat määrittämään hankintojen ehdot koko sopimuskauden ajaksi etukäteen tarjouspyynnössään tai palvelusetelituottajan ohjeissaan. Näitä ehtoja koskeva päätösvalta on kuitenkin aina yksin tilaajalla. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva hinnoitteluperiaatteisiin ja maksuliikennekäytäntöihin liittyvistä variaatioista sekä palveluntuottajien kokemasta tietojärjestelmän tarpeesta variaatioiden hallitsemiseksi.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin palveluasumisen käsitteitä, asiakasryhmiä ja -määriä sekä palveluasumisen lisääntyvää tarvetta. Palveluasumisen järjestämistapoihin liittyen käsiteltiin myös hankintalain ja palvelusetelilain asettamia velvoitteita.
Empiirinen tutkimus toteutettiin analysoimalla tarjouspyynnöissä ja palvelusetelituottajaohjeissa määritettyjä hinnoitteluun liittyviä periaatteita. Palveluntuottajien kokemuksia monimuotoisuuden aiheuttamista ongelmista ja tietojärjestelmän tarpeesta selvitettiin palveluntuottajille suunnatulla Internet-lomakekyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla.
Hinnoitteluun liittyvät käytännöt todettiin jopa ennakko-odotuksia monimuotoisemmiksi. Toisaalta tutkimuksessa ilmeni palveluasumisen hankintojen haastellisuus kuntien kannalta. Palveluntuottajien kokemaa tietojärjestelmän tarvetta ei sen sijaan voitu selkeästi osoittaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetäänkin toimivammaksi ja taloudellisemmaksi ratkaisuksi kuntien noudattamien käytäntöjen yhtenäistämistä ja jatkokehittämisaiheena palveluasumisen tarjouspyyntömallin luomista kuntien käyttöön. Nykykäytäntöön verrattuna tällä ratkaisulla voitaisiin säästää niin kuntien kuin palveluntuottajienkin resursseja tai kohdentaa voimavarat tuottavammin. Päätelmiä voitaneen soveltaa muihinkin kuntien hankintoihin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin palveluasumisen käsitteitä, asiakasryhmiä ja -määriä sekä palveluasumisen lisääntyvää tarvetta. Palveluasumisen järjestämistapoihin liittyen käsiteltiin myös hankintalain ja palvelusetelilain asettamia velvoitteita.
Empiirinen tutkimus toteutettiin analysoimalla tarjouspyynnöissä ja palvelusetelituottajaohjeissa määritettyjä hinnoitteluun liittyviä periaatteita. Palveluntuottajien kokemuksia monimuotoisuuden aiheuttamista ongelmista ja tietojärjestelmän tarpeesta selvitettiin palveluntuottajille suunnatulla Internet-lomakekyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla.
Hinnoitteluun liittyvät käytännöt todettiin jopa ennakko-odotuksia monimuotoisemmiksi. Toisaalta tutkimuksessa ilmeni palveluasumisen hankintojen haastellisuus kuntien kannalta. Palveluntuottajien kokemaa tietojärjestelmän tarvetta ei sen sijaan voitu selkeästi osoittaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetäänkin toimivammaksi ja taloudellisemmaksi ratkaisuksi kuntien noudattamien käytäntöjen yhtenäistämistä ja jatkokehittämisaiheena palveluasumisen tarjouspyyntömallin luomista kuntien käyttöön. Nykykäytäntöön verrattuna tällä ratkaisulla voitaisiin säästää niin kuntien kuin palveluntuottajienkin resursseja tai kohdentaa voimavarat tuottavammin. Päätelmiä voitaneen soveltaa muihinkin kuntien hankintoihin.