Kajaanin seudun sairaalan kuntoutusyksiköstä kotiin : Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kokemuksia yksilöllisestä hoitotyöstä

Abstract

Kansantaudeista aivoverenkiertohäiriö on hoitokustannuksiltaan kolmanneksi kallein mielenterveyshäiriöiden sekä dementian jälkeen. Terveydenhuollon kokonaismenoista 7 % aiheutuu aivoverenkiertohäiriöstä. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain suomalaisista noin 25 000. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa Kajaanin seudun sairaalan kuntoutusyksikön aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kokemuksia kotiutumisprosessista ja yksilöllisestä hoitotyöstä. Tavoitteena oli, että kuntoutusyksikön henkilökunta voi hyödyntää opinnäytetyömme avulla saatuja johtopäätöksiä hoitotyön arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Tutkimustehtävät ovat: Miten AVH-potilaat ovat kokeneet kotiutumisprosessin, millaista ohjausta AVH-potilaat saivat kotiutumisesta kuntoutusyksikössä sekä millaista tietoa ja/tai tukea AVH-potilaat olisivat tarvinneet kotiutumisprosessin aikana. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, johon osallistui kolme AVH-potilasta, jotka olivat kotiutuneet ja kuntoutuneet omaan kotiinsa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, josta muodostui yläluokiksi yksilöllinen kotiutumisprosessi, monipuolinen ohjaaminen ja asiakaslähtöinen hoitotyö. Opinnäytetyömme tulosten mukaan kotiutumista suunniteltiin hyvin ja kuntoutuminen sekä kotiutuminen tapahtuivat nopeammin kuin ajateltiin. Haastateltavat saivat ohjausta fysioterapeutilta, toimintaterapeutilta ja sosiaalityöntekijältä terapiatilanteissa. Haastateltavat kokivat saaneensa riittävästi tukea ja ohjausta kotiutumisesta osastojakson aikana, koska mitään erikoisia kysymyksiä ei tullut vastaan. Opinnäytetyömme johtopäätösten mukaan hoitajilta odotetaan enemmän aikaa antaa yksilöllistä ohjausta kotiutumisprosessiin liittyen koko osastojakson aikana. Hoitajilta odotetaan enemmän ohjausta asioissa, esim. lääkehoidon ohjauksessa. Terapeuttien antamaa ohjausta pidetään tärkeänä, koska siinä keskitytään yhteen potilaaseen kerrallaan. Lisäksi potilaat kokevat saavansa riittävästi tietoa ja tukea, kun kysymyksiä ei nouse esille.

In Finland there are 25 000 new CVA (cerebrovascular accident) cases annual. After mental healt issues and dementia CVAs are the third expensive public disease. 7 % of the costs of healt care are caused by CVAs’.

The objective of this thesis was to find out how CVA patients experience the demobilization process in Kajaani Regional Hospital’s rehabilitation ward. The aim of this thesis was that rehabilitation ward’s personnel can benefit the conclusions of this thesis into their valuation and development of the demobilization process. The research tasks were as follows: 1. How do CVA patients experience the demobilization process? 2. What kind of guidance did CVA patients get about demobilization at ward? 3. What kind of knowledge/support did CVA patients want more from ward during the demobilization process?

This thesis is deductive and the interview was a half structured theme interview. The interviews took place in December 2013 - January 2014 and there were three interviewees. The data was analyzed by content analysis. The central results were that the demobilization process was planned well, guidance were given by physiotherapist, occupational therapist and social instructor. One of the interviewees required more individual care and most of the interviewees required more time from nurses.

From the results of this thesis it can be concluded that nurses are expected more time to give individual guidance about the demobilization process during the time in the rehabilitation ward. The guidance given by different therapists were considered important because of its focus on one patient at a time. Patients’ consider to get enough information and support when there isn’t anything to ask.