Perehdytyssuunnitelma osana onnistunutta ja työhön sitouttavaa perehdyttämistä
Koskinen, Emma; Pohjola, Hanne (2024)
Koskinen, Emma
Pohjola, Hanne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403164509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403164509
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda yliopistosairaalan poliklinikalle perehdytyssuunnitelma, joka tukee uutta työntekijää ja perehdyttäjää. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää poliklinikan perehdytystä ja lisätä perehdyttämisen laatua ja sekä tasalaatuisuutta. Lisäksi tavoitteena oli lisätä organisaatioon sitoutumista suunnitelmallisen perehdytyksen avulla. Opinnäytetyön välittömät hyödynsaajat ovat poliklinikan hoitajat, mutta perehdytyssuunnitelmaa voidaan hyödyntää myös muissa terveydenhuollon yksiköissä. Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu polikliinisesta hoitotyöstä, perehdyttämisestä sekä työhön- ja organisaatioon sitoutumisesta. Tietoperustassa käsitellään onnistunutta perehdytystä, perehdytysprosessia, perehdytyssuunnitelmaa sekä työhön sitoutumisen keinoja ja hyötyjä.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Työssä sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, joka hyödynsi laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin poliklinikan hoitajilta (n=10) ja esihenkilöiltä (n=3) kolmella erillisellä fokusryhmähaastattelulla. Fokusryhmähaastattelut analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Esihenkilöille suunnatuissa työpajoissa hyödynnettiin fokusryhmähaastatteluista saatuja tuloksia ja luotiin poliklinikalle uusi perehdytyssuunnitelma. Menetelmänä työpajoissa käytettiin yhteiskehittämistä, joka perustuu dialogiseen keskusteluun ja avoimeen vuorovaikutukseen.
Tulosten perusteella onnistunut perehdytys koostuu yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta ja suunnitelmallisuudesta. Onnistuneen perehdytyksen elementeiksi nousivat myös avoin vuorovaikutus ja lämmin ilmapiiri. Perehdytykseen tulee varata riittävästi aikaa. Tärkeäksi koettiin kokenut perehdyttäjä, jolla on vahva ja ammatillinen perehdyttämisosaaminen. Perehdytyssuunnitelman luominen poliklinikalle katsottiin olevan edellytys onnistuneelle perehdytykselle. Poliklinikan kehittämiskohteiksi nousivat perehdytyksen yksilöllisyyden ja suunnitelmallisuuden lisääminen. Lisäksi kehittämiskohteiksi muodostuivat kollegiaalisen tuen saaminen, tukimateriaalien päivittäminen, opetushoitajan roolin selkeyttäminen, tasapuolisuuden huomiointi sekä palautteenantokulttuurin ottaminen osaksi työyhteisön toimintaa. Tulosten mukaan perehdytyssuunnitelman avulla perehdytys etenisi johdonmukaisesti ja systemaattisesti. Lisäksi perehdytyssuunnitelma ohjaa perehtyjää ja perehdyttäjää perehdytysprosessin eri vaiheissa. Tarkistuslistat ohjaavat perehdytyksen etenemistä ja toimivat uuden työntekijän ja perehdyttäjän tukena. Perehdytyssuunnitelman avulla perehdytyksen katsottiin lisäävän perehdytyksen tasalaatuisuutta ja systemaattisuutta. Onnistuneen perehdytyksen katsottiin olevan yksi työhön sitoutumiseen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä.
Jatkossa olisi hyvä selvittää, toimiiko perehdytyssuunnitelma käytännössä ja palveleeko se poliklinikan hoitajia. Lisäksi voisi selvittää onko perehdytys systemaattisempaa perehdytyssuunnitelman käyttöönoton myötä. Kehittämisehdotuksena suositellaan perehdytyssuunnitelman siirtämistä sähköiselle alustalle sekä mentorointimallin luomista poliklinikalle.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Työssä sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, joka hyödynsi laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin poliklinikan hoitajilta (n=10) ja esihenkilöiltä (n=3) kolmella erillisellä fokusryhmähaastattelulla. Fokusryhmähaastattelut analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Esihenkilöille suunnatuissa työpajoissa hyödynnettiin fokusryhmähaastatteluista saatuja tuloksia ja luotiin poliklinikalle uusi perehdytyssuunnitelma. Menetelmänä työpajoissa käytettiin yhteiskehittämistä, joka perustuu dialogiseen keskusteluun ja avoimeen vuorovaikutukseen.
Tulosten perusteella onnistunut perehdytys koostuu yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta ja suunnitelmallisuudesta. Onnistuneen perehdytyksen elementeiksi nousivat myös avoin vuorovaikutus ja lämmin ilmapiiri. Perehdytykseen tulee varata riittävästi aikaa. Tärkeäksi koettiin kokenut perehdyttäjä, jolla on vahva ja ammatillinen perehdyttämisosaaminen. Perehdytyssuunnitelman luominen poliklinikalle katsottiin olevan edellytys onnistuneelle perehdytykselle. Poliklinikan kehittämiskohteiksi nousivat perehdytyksen yksilöllisyyden ja suunnitelmallisuuden lisääminen. Lisäksi kehittämiskohteiksi muodostuivat kollegiaalisen tuen saaminen, tukimateriaalien päivittäminen, opetushoitajan roolin selkeyttäminen, tasapuolisuuden huomiointi sekä palautteenantokulttuurin ottaminen osaksi työyhteisön toimintaa. Tulosten mukaan perehdytyssuunnitelman avulla perehdytys etenisi johdonmukaisesti ja systemaattisesti. Lisäksi perehdytyssuunnitelma ohjaa perehtyjää ja perehdyttäjää perehdytysprosessin eri vaiheissa. Tarkistuslistat ohjaavat perehdytyksen etenemistä ja toimivat uuden työntekijän ja perehdyttäjän tukena. Perehdytyssuunnitelman avulla perehdytyksen katsottiin lisäävän perehdytyksen tasalaatuisuutta ja systemaattisuutta. Onnistuneen perehdytyksen katsottiin olevan yksi työhön sitoutumiseen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä.
Jatkossa olisi hyvä selvittää, toimiiko perehdytyssuunnitelma käytännössä ja palveleeko se poliklinikan hoitajia. Lisäksi voisi selvittää onko perehdytys systemaattisempaa perehdytyssuunnitelman käyttöönoton myötä. Kehittämisehdotuksena suositellaan perehdytyssuunnitelman siirtämistä sähköiselle alustalle sekä mentorointimallin luomista poliklinikalle.