Rikosasioiden kirjallinen menettely Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa

Abstract

Opinnäytetyössä perehdyttiin rikosasioiden kirjalliseen menettelyyn Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Tutkimuksessa käytiin läpi miksi kirjalliseen menettelyyn saapuneita rikosasioita kuitenkin päädyttiin käsittelemään suullisessa käsittelyssä eli istunnossa. Tutkimusotantana käytettiin kahden kuukauden aikana Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen saapuneita rikosasioita.

Tutkimuksessa käytettiin niin määrällistä, laadullista kuin lainopillista kirjoituspöytätutkimusta. Lainopillista kirjoituspöytätutkimusta käytettiin selvittämään kirjallisen menettelyn taustaa, vaatimuksia ja sisältöä. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä aukaistiin otannan aikana saatu aineisto ja laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin yhden käräjätuomarin ja käräjäsihteerin haastattelujen muodossa hyväksi.

Keskeisintä tutkimuksessa oli, että kirjallinen menettely on toimiva menettelytapa ongelmineenkin. Suurimmat ongelmat koostuivat haasteen tiedoksiannosta ja asi-an vastaajan haluttomuudesta palauttaa kirjallisen menettelyn suostumus takaisin käräjäoikeuteen. Lisäksi tutkittiin myös miten paljon syyttäjät pyysivät haastehake-muksissaan kirjallista menettelyä ja istuntokäsittelyä sekä se, että oliko otannassa sellaisia rikosasioita, joissa kaikki kirjallisen menettelyn vaatimukset täytettiin, mutta lopullinen ratkaisu tehtiinkin suullisessa istuntokäsittelyssä.

This thesis analyses written procedure at the District Court of North-Karelia. The study focuses on why criminal cases that were to be solved by the written procedure were finally solved in court proceedings. The sample was selected from two months of arrived criminal cases in the District Court of North-Karelia.

The study was qualitative and quantitative by nature, but also used legal desk research. The methods of legal desk research were used for explaining the history, requirements and contents of the written procedure. The quantitative methods were used to clear up the material gained from the two months sample size and the qualitative method was needed for interviews of a District Court Judge and a District Court secretary.

The study proved that the written procedure works well even with its problems. The major problems of the written procedure are the notification of summons and the defendant’s lack of willingness to return the signed approval to use the written procedure. In addition, the thesis also studied how eager the prosecutors were to use the written procedure and oral court proceedings in their application for a summons. Moreover, the thesis analyzed if there were many cases where all the requirements of the written procedure were met, but the case was still solved by court proceedings.