Etätyöskentely ja työhyvinvointi liiketalouden asiantuntijatyössä

Abstract

Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tämänhetkinen tieto liiketalouden asiantuntijuudesta ja etätyöstä asiantuntijatyössä sekä etätyön vaikutuksista työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset käsittelevät asiantuntijuuden määritelmää ja työnkuvaa sekä etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin, työelämässä tarvittavia taitoja sekä kuormituksen hallinnan keinoja työntekijän ja -antajan näkökulmista. Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin aihetta käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimusjulkaisuja. Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa, ja aihe opinnäytetyölle syntyi tekijän omasta kiinnostuksesta käsiteltyjä teemoja kohtaan.

Opinnäytetyön teoriaosassa määritellään asiantuntijuuden, etätyön ja työhyvinvoinnin käsitteet. Teoriaosuudessa käsitellään aiheista löytyvää tietoa lähdekirjallisuuden perusteella, tavoitteena löytää vastaukset valittuihin tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön aiheesta haluttiin antaa laaja ja monipuolinen kuvaus, minkä takia tutkimusmenetelmäksi valikoitui narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Käytetyn aineiston valinnassa auttoivat ennalta määritellyt hakusanat.

Työn tuloksena voidaan todeta, että jatkuvasti yleistyvä etätyöskentely tulee olemaan tulevaisuudessa enenevissä määrin yleistyvä työnteon muoto etenkin asiantuntijatyössä. Sen vaikutukset yksilöön työhyvinvoinnin näkökulmasta voivat olla moninaiset. Työhyvinvoinnin kokemus on yksilöllinen ja toisilla etätyön vaikutukset siihen voivat olla positiivisia, ja toisaalta toisilla etätyöskentely voi heikentää työhyvinvointia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella voidaan päätellä, että työhyvinvointi on koko työyhteisön yhteinen asia, jota jokaisen on omalla toiminnallaan pyrittävä edistämään. Tuloksista käy ilmi myös, että etätyöskentelyssä työyhteisön yhteisöllisyyttä on ensiarvoisen tärkeää pitää yllä, vaikka kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat vähäisempiä.