ENSIHOITAJIEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA VERIKAASUANALYSAATTORIN KÄYTÖSTÄ ENSIHOITOTILANTEISSA JA SILLÄ ANALYSOITUJEN NÄYTTEIDEN VERTAILUKELPOISUUDESTA ENSIHOIDON JA SAIRAALAN VÄLILLÄ PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA
Aholainen, Niko; Lähteenmäki, Sirkku (2014)
Aholainen, Niko
Lähteenmäki, Sirkku
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119495
Tiivistelmä
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ensihoitokeskuksen vaativan hoitotason ensihoitoyksiköissä otettiin käyttöön keväällä 2013 käyttöön EPOC-verikaasuanalysaattori, jolla saadaan potilaalta verikaasujen ohessa määritettyä emäsylijäämä, stardardibikarbonaatti, glukoosi, natrium, kalium, kalsium sekä hematokriitti, hemoglobiini ja laktaatti. Näyte voidaan ottaa joko valtimo-, laskimo- tai kapillaaripuolelta. Ensihoitokeskus koulutti vaativan tason ensihoitajat näyt-teenottoon ja tulosten tulkintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensihoitajien käyttökokemuksia EPOC-verikaasuanalysaattorin käytöstä ensihoitotilanteissa ja verrata ensihoitotilanteessa otettua verikaasuanalyysinäytettä sairaalassa otettuun kontrollinäytteeseen.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Käyttökokemuksia kerättiin kyselylomakkeen kautta. Kyselylomake on yleisin määrällisessä tutkimusmenetelmässä käytetty aineiston keräämisen tapa. Verikaasuanalyysitulosten vertailussa käytettiin otantatutkimusta. Otantatutkimusta käytetään, kun perusjoukko on suuri tai sen tutkiminen olisi kallista ja aikaa vievää. Tulokset on esitetty frekvenssein, prosentein ja diagrammeina.
Verikaasuanalyysinäytteiden otannat sijoittuivat ajanjaksoille 1.9 - 30.11.2013 ja 1.6 - 30.9.2014. Otanta koostui 50 ensihoidon potilaasta, joista 34:ltä (68 %) oli otettu kontrollinäyte sairaalassa. Näistä potilaista 23:lla tulokset olivat parantuneet sairaalan kontrollinäytteessä.
EPOC-verikaasuanalysaattorin ominaisuuksiin ensihoitotilanteissa oltiin suurimmaksi osaksi jokseenkin tyytyväisiä. Eniten kritiikkiä sai kuitenkin testikortin käytettävyys. Verikaasuanalyysivertailussa EPOC-verikaasuanalysaattoria käytettiin eniten hengitysvaikeuspotilaiden kohdalla. Tutkimustuloksen mukaan myös yli puolet (67,6 %) verikaasuanalyysituloksista olivat parantuneet sairaalassa otettujen kontrollinäytteiden mukaan. Kaikista ensihoidossa otetuista verikaasuanalyysinäytteistä yli puolessa tapauksessa myös sairaalassa päädyttiin ottamaan verikaasuanalyysinäyte.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Käyttökokemuksia kerättiin kyselylomakkeen kautta. Kyselylomake on yleisin määrällisessä tutkimusmenetelmässä käytetty aineiston keräämisen tapa. Verikaasuanalyysitulosten vertailussa käytettiin otantatutkimusta. Otantatutkimusta käytetään, kun perusjoukko on suuri tai sen tutkiminen olisi kallista ja aikaa vievää. Tulokset on esitetty frekvenssein, prosentein ja diagrammeina.
Verikaasuanalyysinäytteiden otannat sijoittuivat ajanjaksoille 1.9 - 30.11.2013 ja 1.6 - 30.9.2014. Otanta koostui 50 ensihoidon potilaasta, joista 34:ltä (68 %) oli otettu kontrollinäyte sairaalassa. Näistä potilaista 23:lla tulokset olivat parantuneet sairaalan kontrollinäytteessä.
EPOC-verikaasuanalysaattorin ominaisuuksiin ensihoitotilanteissa oltiin suurimmaksi osaksi jokseenkin tyytyväisiä. Eniten kritiikkiä sai kuitenkin testikortin käytettävyys. Verikaasuanalyysivertailussa EPOC-verikaasuanalysaattoria käytettiin eniten hengitysvaikeuspotilaiden kohdalla. Tutkimustuloksen mukaan myös yli puolet (67,6 %) verikaasuanalyysituloksista olivat parantuneet sairaalassa otettujen kontrollinäytteiden mukaan. Kaikista ensihoidossa otetuista verikaasuanalyysinäytteistä yli puolessa tapauksessa myös sairaalassa päädyttiin ottamaan verikaasuanalyysinäyte.