Teknologiaosaaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidossa
Tuisku, Taija; Koskelainen-Ylärakkola, Leni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224911
Tiivistelmä
Väestörakenne Suomessa on muuttunut ja tulee muuttumaan lähivuosina vielä enemmän syntyvyyden laskun ja ikääntyneiden määrän lisääntymisen myötä. Tämä tuo lisäpainetta myös ikääntyneiden hoitotyöhön. Hyvinvointi- ja terveysteknologia mahdollistaa tulevaisuudessa hoitotyön turvallisen ja kustannustehokkaan toteutumisen. Hoitotyön osaajien teknologiaosaamisella sekä teknologiamyönteisellä asenteella on suuri merkitys sille, kuinka teknologiaa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kuvata Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöiden kokemusta teknologisten sovellusten käyttöön sekä teknologiaosaamiseen liittyen.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli tutkimuksellinen kehittäminen. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena Webropol -kyselyllä. Webropol -kyselyn kysymykset rakennettiin hyödyntämällä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon teknologiatiimin hyvinvointiteknologia-asiantuntijoiden kokemusta. Webropol -kysely lähetettiin kotihoidon henkilöstölle. Tulosten analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia sekä korrelaatiosuhteiden tarkastelua.
Tuloksien mukaan teknologiatiimin tunteminen vaikutti positiivisesti henkilöstön teknologiaosaamiseen. Huomattavaa on, että vastaajat, jotka tunsivat teknologiatiimin, olivat myös useimmiten käyneet koulutuksia teknologiaosaamiseen liittyen. Kotihoidon henkilöstön teknologiaosaaminen oli vahvinta Hilkka -järjestelmässä sekä Lifecare -potilastietojärjestelmässä. Eniten kehitettävää oli eNERO -sovelluksen teknologiaosaamisessa. Tärkeä tuloksista esille noussut asia oli henkilöstön toive lisäkoulutuksesta kaikkeen kotihoidossa tarvittavaan teknologiaosaamiseen liittyen.
Tulosten pohjalta tehtiin kotihoidon teknologiatiimin käyttöön keskeisimmät hyvinvointi- ja terveysteknologiaosaamisen koulutusehdotukset kotihoidon henkilöstölle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kuvata Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöiden kokemusta teknologisten sovellusten käyttöön sekä teknologiaosaamiseen liittyen.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli tutkimuksellinen kehittäminen. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena Webropol -kyselyllä. Webropol -kyselyn kysymykset rakennettiin hyödyntämällä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon teknologiatiimin hyvinvointiteknologia-asiantuntijoiden kokemusta. Webropol -kysely lähetettiin kotihoidon henkilöstölle. Tulosten analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia sekä korrelaatiosuhteiden tarkastelua.
Tuloksien mukaan teknologiatiimin tunteminen vaikutti positiivisesti henkilöstön teknologiaosaamiseen. Huomattavaa on, että vastaajat, jotka tunsivat teknologiatiimin, olivat myös useimmiten käyneet koulutuksia teknologiaosaamiseen liittyen. Kotihoidon henkilöstön teknologiaosaaminen oli vahvinta Hilkka -järjestelmässä sekä Lifecare -potilastietojärjestelmässä. Eniten kehitettävää oli eNERO -sovelluksen teknologiaosaamisessa. Tärkeä tuloksista esille noussut asia oli henkilöstön toive lisäkoulutuksesta kaikkeen kotihoidossa tarvittavaan teknologiaosaamiseen liittyen.
Tulosten pohjalta tehtiin kotihoidon teknologiatiimin käyttöön keskeisimmät hyvinvointi- ja terveysteknologiaosaamisen koulutusehdotukset kotihoidon henkilöstölle.