Elefanttileikki-menetelmä varhaiskasvatuksen pienryhmätoiminnan pedagogisen suunnitteluun
Turpeinen, Elena (2024)
Turpeinen, Elena
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403245026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403245026
Tiivistelmä
Elefanttileikki-menetelmän kehittämistyön tarkoituksena oli päiväkodin pienryhmätoiminalle asetettujen tavoitteiden tukeminen, lasten osallisuuden edistäminen ja kaveritaitojen kehittäminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli leikkimenetelmän kehittäminen, jonka avulla voidaan edistää lasten vertaissuhteiden syntymistä ja sosiaalistenvuorovaikutustaitojen kehittämistä, auttaa yksittäistä lasta liittyä vertaisryhmään sekä edistää lasten omaa toimijuutta ja osallisuutta. Kehittämistyön tavoitteena oli myös konkreettisen työvälineen luominen, jota päiväkodin henkilökunta voi käyttää pienryhmäntoiminnan pedagogisessa suunnitellussa.
Kehittämistyön teoreettinen tausta on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisen osan edustavat lainsäädännöllisiä asiakirjoja kuten Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) sekä Espoon kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma (2022). Tietoperustan toinen osa sisältää varhaiskasvatuksen ammattikirjallisuuden lähteitä sekä varhaiskasvatuksen tutkimusraportteja ja tieteellisistä artikkeleita. Kehittämistyön tietoperustan avulla määritellään kehittämistyön keskeiset käsitteet: varhaiskasvatus, leikki, vertaisryhmä, osallisuus ja inkluusio.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli työn kehittämisen harjoittelunaikana luodun leikki-menetelmän edelleen kehittäminen ja parantaminen varhaiskasvatusyksikön 3–5-vuotiaiden ryhmän tarpeiden mukaan sekä Elefanttileikki-menetelmän pilotoiminen. Kehittämistyön menetelmänä oli valittu lapsikeskeinen palvelumuotoilu, joka prosessina on selkeä, helppo-käyttöinen, asiakaan tarpeita palveleva ja luova. Kehittämistyön tuloksena syntyi Elefantti-leikki-menetelmä, jota kehitettiin ja parannettiin henkilökunnan ja lasten palautteiden pohjalta. Arvioinnin kohteena oli menetelmän toimivuus ja sopivuus pedagogisen suunnitteluun. Arvioinnin kohteena olivat myös kehittämistyön aikana valmistetut leikkimenetelmän työkalut: leikkitaulu ja leikkikortit. Arvioinnin keskustelussa oli todettu, että Elefanttileikki-menetelmää voidaan käyttää varhaiskasvatusyksikön pedagogisen suunnitteluun, leikkimenetelmän työkalut toimivat hyvin ja vastaavat kehitystyön tarkoituksensa ja tavoitteensa.
Kehittämistyön teoreettinen tausta on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisen osan edustavat lainsäädännöllisiä asiakirjoja kuten Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) sekä Espoon kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma (2022). Tietoperustan toinen osa sisältää varhaiskasvatuksen ammattikirjallisuuden lähteitä sekä varhaiskasvatuksen tutkimusraportteja ja tieteellisistä artikkeleita. Kehittämistyön tietoperustan avulla määritellään kehittämistyön keskeiset käsitteet: varhaiskasvatus, leikki, vertaisryhmä, osallisuus ja inkluusio.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli työn kehittämisen harjoittelunaikana luodun leikki-menetelmän edelleen kehittäminen ja parantaminen varhaiskasvatusyksikön 3–5-vuotiaiden ryhmän tarpeiden mukaan sekä Elefanttileikki-menetelmän pilotoiminen. Kehittämistyön menetelmänä oli valittu lapsikeskeinen palvelumuotoilu, joka prosessina on selkeä, helppo-käyttöinen, asiakaan tarpeita palveleva ja luova. Kehittämistyön tuloksena syntyi Elefantti-leikki-menetelmä, jota kehitettiin ja parannettiin henkilökunnan ja lasten palautteiden pohjalta. Arvioinnin kohteena oli menetelmän toimivuus ja sopivuus pedagogisen suunnitteluun. Arvioinnin kohteena olivat myös kehittämistyön aikana valmistetut leikkimenetelmän työkalut: leikkitaulu ja leikkikortit. Arvioinnin keskustelussa oli todettu, että Elefanttileikki-menetelmää voidaan käyttää varhaiskasvatusyksikön pedagogisen suunnitteluun, leikkimenetelmän työkalut toimivat hyvin ja vastaavat kehitystyön tarkoituksensa ja tavoitteensa.