Sairaanhoitajien työhyvinvointi organisaatiomuutoksen keskellä

Abstract

Suomessa on jo pitkään ollut suuri pula sairaanhoitajista. Vastavalmistuneet sairaanhoitajat eivät välttämättä halua työllistyä alalle ja kokeneet sairaanhoitajat vaihtavat alaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien työhyvinvoinnin tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, sote-muutoksen tai muun ison organisaatiomuutoksen keskellä. Työn keskeisiä käsitteitä olivat työhyvinvointi, työkyky, työssä jaksaminen, työelämän muutos sekä sairaanhoitaja. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoutta työhyvinvoinnista. Opinnäytetyöstä syntynyt materiaali on tarkoitus suunnata Laurean ammattikorkeakoulun Haavoittuvat asiakkaat ja palveluiden integraatio -opintojaksolle ja tätä kautta tukemaan opinnoissa tulevia sairaanhoitajia huolehtimaan omasta työhyvinvoinnistaan jo opintojen alusta lähtien. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimuskysymykseksi muodostui: Miten muutos työssä tai organisaatiossa näkyy sairaanhoitajien työhyvinvoinnissa? Kirjallisuuskatsauksen tulokset perustuvat tietokannoista löydettyihin yhteentoista tutkimukseen.

Tutkimusten mukaan sairaanhoitajat kokivat voivansa paremmin työssään, kun heille annettiin mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa muutoksiin niin suunnittelu kuin toteutusvaiheissa. Avoin, tasa-arvoinen kohtaaminen ja kommunikointi sekä tiedonkulku koettiin työhyvinvointia vahvistavana tekijänä. Sairaanhoitajien työhyvinvointia lisäsi myös oikea-aikaisen ja riittävän koulutuksen mahdollistaminen. Vastaavasti työhyvinvointia selkeästi heikentäviä tekijöitä olivat kiire, suuri työmäärä, resurssien puute sekä aikapaine työnteossa. Palkkatyytymättömyys, työn kuormitus, resurssien vähyys ja alan vaativuus nousivat syiksi erityisesti alle 30-vuotiaiden hoitajien alanvaihtoaikeissa. Lisäksi top down -johtaminen ja tiedottaminen, jossa keskeistä on ylhäältä alaspäin tapahtuva hierarkkinen johtaminen ja tiedottaminen, heikensivät työhyvinvointia. Kaikkia muutoksia ei kuitenkaan automaattisesti nähty negatiivisina vaan nimenomaan se, kuinka muutokset suunniteltiin ja tuotiin käytäntöön, vaikuttivat vahvasti koettuun tunteeseen ja sitä kautta koettuun työhyvinvointiin.