Perusterveydenhuollon terveysasematyön etäjohtamisen haasteet

Abstract

Koronaviruksen leviämisen myötä etätöihin siirryttiin nopeasti. Kaikki esihenkilöt eivät olleet aiemmin tehneet työtä etänä, joten etäjohtamiseen vaadittava osaaminen on ollut uutta. Etäjohtamisen suosion lisäännyttyä etätyön määrä lisääntyy. Etätyössä työntekijöiden itseohjautuvuus korostuu, jolloin esihenkilöiltä kaivataan selkeitä tavoitteita sekä ohjeita.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata esihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisen haasteista sekä siinä tarvittavasta tuesta. Tavoitteena oli tuottaa Webropol-kyselyn avulla uutta tietoa kouluttautumistarpeista ja etäjohtamisen haasteista sekä tällä tavoin luoda mahdollisuus vaikuttaa ilmeneviin kehittämistarpeisiin. Vastausprosentti Webropol-kyselyyn oli 46 %. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tuloksista ilmeni, että esihenkilöt kokivat tarvetta lisäkouluttautumiseen etäjohtamisen kohdalla. Haastavien tilanteiden käsitteleminen koettiin paremmalla tuloksella toteutuvan kasvokkain käydyissä keskusteluissa kuin etäyhteydellä käydyissä ja puheeksi ottoa etäyhteydellä ei koeta vahvuudeksi. Myöskään etäjohtamisen ei koeta olevan yhtä tuloksellista lähijohtamista kuin työyksikössä kasvokkain tehty päivittäisjohtaminen.

Jatkokehitysideana voisi selvittää työntekijöiden kokemuksia etäjohtamisesta ja haastavien tilanteiden käsittelemisestä etänä sekä organisaatioiden yhteistyötä etäjohtamisen kehittämiseksi.

The spread of the Covid-19 virus expedited the transition to telework. Since not all superiors had previously worked remotely, the competence required for remote management was new. Telework is on the increase as remote management becomes more popular. In telework, the employee’s self-direction is emphasized and that requires clear objectives and instructions from the superiors. The purpose of this thesis was to describe the experiences of the superiors about the challenges of remote management and the support needed. The aim was to provide new information on the training needs and challenges of remote management through a Webropol survey, and thus to create the opportunity to influence the emerging challenges. The response rate for the Webropol survey was 46 %.

A quantitative research method was used in the thesis. Based on the results, the superiors identified the need for further training in remote management. Furthermore, they perceived it is more successful to address challenging situations face-to-face than remotely and bringing up a topic for discussion in a remote meeting was not perceived as a strength. In addition, remote management was not perceived to be a successful form of immediate leadership as face-to-face daily management in the work unit. A further development idea could be to explore the experiences of employees on remote management and how challenging situations are addressed remotely as well as how organizations could cooperate to develop remote management.