Instagram-tilin kehittäminen leikki-ikäisen (3-5 v.) lapsen psykososiaalisen kehityksen tukemiseksi vanhemmille lastenneuvolassa
Ikonen, Ilona; Seppänen, Moona (2024)
Ikonen, Ilona
Seppänen, Moona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403285415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403285415
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää terveydenhoitajien ylläpitämä Instagram-tili leikkiikäisen (3- 5 v.) lapsen psykososiaalisen kehityksen tukemiseksi vanhemmille. Tavoitteena oli lisätä leikki-ikäisten lasten vanhempien tietoisuutta lapsen psykososiaalisen kehityksen tukemisen keinoista. Lisäksi tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien roolia ja ammatillisuutta sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyön tekijöillä oli tavoitteena syventää osaamista leikki-ikäisen psykososiaalisesta kehityksestä sekä kehittämistyön prosessista ja saada kokemusta fasilitoinnista sekä Instagramista sisällön tuottamisen välineenä.
Instagram-tilin kehittämisessä käytettiin palvelumuotoilua sekä kyselyä. Kohderyhmä, eli leikki-ikäisten vanhemmat tavoitettiin työn tekijöiden lähipiiristä. Kehittämisvaiheessa järjestettiin kehittämistyöpaja, jossa leikki-ikäisten vanhemmat pääsivät arvioimaan suunniteltuja julkaisuita. Instagram-tilin julkaisut on tehty hyödyntämällä soveltaen palvelumuotoilun menetelmänä tunnettua Tuplatimantti-mallia. Kehittämistyönprosessi etenee Tuplatimantti-mallin vaiheiden mukaisesti. Käyttäjälähtöisyydessä huomioidaan käyttäjien tarpeet ja pyritään ymmärtämään käyttäjien toimintaa. Lisäksi julkaisuja ideoidessa käytettiin samankaltaisuuskaaviota ja How might we -menetelmää.
Instagram-julkaisut suunniteltiin Canva-suunnittelutyökalun avulla. Instagram-julkaisut pohjautuivat tutkittuun tietoon, käsitellen muun muassa lapsen psykososiaalista kehitystä, mentalisaatiota ja vanhemmuutta. Julkaisuita kehitettiin kohderyhmältä kehittämistyöpajassa saadun palautteen mukaisesti esimerkiksi lisäämällä konkreettisia esimerkkejä arjesta. Instagram-julkaisujen sisältö koostettiin leikki-ikäisten vanhempien tarpeiden ja toiveiden mukaan, jolloin voitiin vastata heidän tämän hetken tarpeisiin. Vanhempien tarpeita ja toiveita kartoitettiin yhteiskehittämisen työpajassa, joka on palvelumuotoilun yleinen työskentelymenetelmä. Vanhempien toiveet ja tarpeet otettiin huomioon lisäämällä julkaisuihin esimerkki leikki-ikäisten lasten normaaliin psykososiaaliseen kehitykseen liittyvästä reaktiosta.
Valmiista julkaisuista kysyttiin palautetta julkisella kyselylomakkeella, joka jaettiin Instagram-tilillä. Kyselyyn pystyivät vastaamaan tilillä vierailevat ja tilin seuraajat. Lomakkeella selvitettiin julkaisuiden levinneisyyttä sekä niiden aihepiirien hyödyllisyyttä. Kysely vahvisti työn tekijöiden mielikuvaa siitä, että psykososiaaliseen kehitykseen liittyvä näyttöön perustuva materiaali sosiaalisessa mediassa on leikki-ikäisten vanhempien mielestä tarpeellisia.
Asiasanat: psykososiaalinen kehitys, vanhemmuuden tukeminen, leikki-ikä, lastenneuvola
Instagram-tilin kehittämisessä käytettiin palvelumuotoilua sekä kyselyä. Kohderyhmä, eli leikki-ikäisten vanhemmat tavoitettiin työn tekijöiden lähipiiristä. Kehittämisvaiheessa järjestettiin kehittämistyöpaja, jossa leikki-ikäisten vanhemmat pääsivät arvioimaan suunniteltuja julkaisuita. Instagram-tilin julkaisut on tehty hyödyntämällä soveltaen palvelumuotoilun menetelmänä tunnettua Tuplatimantti-mallia. Kehittämistyönprosessi etenee Tuplatimantti-mallin vaiheiden mukaisesti. Käyttäjälähtöisyydessä huomioidaan käyttäjien tarpeet ja pyritään ymmärtämään käyttäjien toimintaa. Lisäksi julkaisuja ideoidessa käytettiin samankaltaisuuskaaviota ja How might we -menetelmää.
Instagram-julkaisut suunniteltiin Canva-suunnittelutyökalun avulla. Instagram-julkaisut pohjautuivat tutkittuun tietoon, käsitellen muun muassa lapsen psykososiaalista kehitystä, mentalisaatiota ja vanhemmuutta. Julkaisuita kehitettiin kohderyhmältä kehittämistyöpajassa saadun palautteen mukaisesti esimerkiksi lisäämällä konkreettisia esimerkkejä arjesta. Instagram-julkaisujen sisältö koostettiin leikki-ikäisten vanhempien tarpeiden ja toiveiden mukaan, jolloin voitiin vastata heidän tämän hetken tarpeisiin. Vanhempien tarpeita ja toiveita kartoitettiin yhteiskehittämisen työpajassa, joka on palvelumuotoilun yleinen työskentelymenetelmä. Vanhempien toiveet ja tarpeet otettiin huomioon lisäämällä julkaisuihin esimerkki leikki-ikäisten lasten normaaliin psykososiaaliseen kehitykseen liittyvästä reaktiosta.
Valmiista julkaisuista kysyttiin palautetta julkisella kyselylomakkeella, joka jaettiin Instagram-tilillä. Kyselyyn pystyivät vastaamaan tilillä vierailevat ja tilin seuraajat. Lomakkeella selvitettiin julkaisuiden levinneisyyttä sekä niiden aihepiirien hyödyllisyyttä. Kysely vahvisti työn tekijöiden mielikuvaa siitä, että psykososiaaliseen kehitykseen liittyvä näyttöön perustuva materiaali sosiaalisessa mediassa on leikki-ikäisten vanhempien mielestä tarpeellisia.
Asiasanat: psykososiaalinen kehitys, vanhemmuuden tukeminen, leikki-ikä, lastenneuvola
