Terveydenhoitajan ja vanhempien yhteistyön kehittäminen alakoululaisten laajoissa terveystarkastuksissa Kainuussa

Abstract

Kouluterveydenhuollossa vanhempien osallistuminen koululaisten terveystarkastuksiin oli aikaisemmin vaihtelevaa. Laajojen terveystarkastuksien sisältö koskettaa koko perhettä. Opinnäytetyön aihe tuli tarpeesta yhtenäistää Kainuun kouluterveydenhuollon terveystarkastuskäytäntöjä. Tarkoituksena oli kuvata alakoululaisten vanhempien osallisuutta lastensa laajoihin terveystarkastuksiin. Tavoitteena oli kehittää vanhempien ja kouluterveydenhoitajan välistä yhteistyötä. Metodologisena lähestymistapana käytettiin kehittävää työntutkimusta. Laajojen terveystarkastusten nykytilaa lähestyttiin kysymällä asiaa terveydenhoitajilta (n=26) ja hyödyntämällä kouluterveydenhuollon sisäisen arvioinnin tuloksia. Aineiston analyysissa käytettiin apuna kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmän osatekijöitä. Tuloksista kävi ilmi, että vanhemmat eivät tiedä tarpeeksi laajoista terveystarkastuksista ja kouluterveydenhoitajilta puuttuivat yhteiset käytänteet toteuttaa laajoja tarkastuksia. Tämän jälkeen terveystarkastusten kehityshistoriaa selvitettiin haastattelemalla pitkään kouluterveydenhuollossa toiminutta kouluterveydenhoitajaa. Terveystarkastusten kehityshistoriaa kuvasi kolme aikakautta: kotikäyntiaika, väestövastuuaika sekä kouluterveydenhuollon oppaan ilmestymisen jälkeinen aika. Saatuja tuloksia tarkastelemalla muodostettiin nykytilaa kuvaavat ristiriidat. Nykytoiminnan ristiriidat liittyivät lakimuutokseen, joka toi uusia velvoitteita terveystarkastuksiin. Tämän seurauksena terveydenhoitajien työvälineenä käyttämä terveystarkastus kehittyi laajaksi terveystarkastukseksi. Terveydenhoitajat kokivat epätietoisuutta siitä, miten he toteuttavat laajat terveystarkastukset ja miten yhteistyötä vanhempien kanssa saataisiin kehitettyä. Ristiriitojen jälkeen suunniteltiin lähikehityksen vyöhyke eli uusi toimintamalli ristiriitojen poistamiseksi. Lähikehityksen vyöhykkeessä kuvattiin tilanne, jossa nykytoiminnan ristiriidat pyrittiin ratkaisemaan. Toimintajärjestelmässä lähdettiin kehittämään terveydenhoitajan työvälineenä käyttämää laajaa terveystarkastusta kokonaisvaltaisesti perhettä huomioivaksi. Tavoitellussa toimintajärjestelmässä terveydenhoitajan ja vanhempien yhteistyö lisääntyi kehittämällä kouluterveydenhuollon toimintaa. Lähikehityksen vyöhykkeen suunnittelun ja toiminnan kokeilun seurauksena saatiin kouluterveydenhoitajille kehitettyä yhteisiä menetelmiä siitä, kuinka vanhempien osallisuutta saadaan lisätyksi koululaisen terveystarkastuksessa. Menetelminä olivat tiedottamisen lisääminen, esitietolomakkeen käyttö ja terveydenhoitajien työajan joustot. Menetelmät otettiin käyttöön esimiesten tuella ja näin toimintaa muuttamalla saatiin lisättyä vanhempien osallisuutta ja yhteistyötä vanhemman ja terveydenhoitajan välillä lasten ensimmäisellä ja viidennellä luokalla tapahtuvissa terveystarkastuksissa.