Paloturvallisuuden itsearvioinnin kehittäminen asiakasnäkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli paloturvallisuuteen liittyvien asenteiden sekä osaamisen parantaminen. Tavoitteena oli tunnistaa itsearviointimateriaalin haasteet taloyhtiön edustajille sekä rakennusten omistajille, luoda ratkaisuehdotuksia itsearviointimateriaalin kehittämiseksi sekä saada taloyhtiön edustajat kiinnostumaan enemmän paloturvallisuudesta. Opinnäytetyön tuloksista hyötyy taloyhtiöiden edustajat, pien-, kerros- ja rivitalojen asukkaat sekä pelastuslaitoksen henkilökunta.

Tutkimuksellisen kehittämistyön ongelmana oli paloturvallisuuden itsearvioinnin vastausinnokkuuden kehittäminen sekä itsearviointimateriaalin selkeyttäminen. Tietoperusta koostui pelastuslaista, sisäministeriön ohjeistuksista sekä pelastusalan julkaisuista. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia sekä dokumenttianalyysia. Tietoa analysoitiin teemoittelulla, jonka avulla tunnistettiin toistuvat yhtäläisyydet kerätystä materiaalista. Teemoittelun lopputuloksena saatiin neljä kategoriaa. Kehittämismenetelmäksi valikoitui prosessianalyysi.

Kehittämismenetelmien avulla tunnistettiin prosessissa nousseet ongelmakohdat. Tutkimuksen tuloksena saatiin kolme kehitysehdotusta paloturvallisuuden itsearviointimateriaalin kehittämiseksi. Kehittämisehdotuksiksi syntyi saatekirjeeseen lyhyen linkin tai QR-koodin lisääminen, turvallisuusviestinnän lisääminen digitaalisessa muodossa sekä materiaalin sähköistäminen.

The purpose of this thesis was to improve attitudes and skills related to fire safety. The objective was to identify the challenges of the self-assessment material for the housing company to create solution proposals for the development of the self-assessment material and to get the representatives of the housing company more interested in fire safety. The results of the thesis will benefit the representatives of the housing associations, the residents and the rescue service.

The thesis aimed to improveed the response rate to the fire safety self-assessment and to clarify the self-assessment material. The theoretical framework reviewed the Rescue Act, guidelines of the Ministry of the Interior and rescue sector publications. Data collection methods were observation and documentary analysis. The data was analysed using a thematic approach to identify recurring similarities between the material collected and the data. The theming resulted in four categories. Process analysis was selected as the development method.

The development methods were used to identify problem areas that occurred during the development process. As a result of the study, suggestions for the development of the fire safety self-assessment material were made. The development proposals included adding a short link or qr-code to the cover letter, increasing safety communication in digital format and the electronification of the material.