Aktiivisuusmittaus ja liikkumismotivaatio : nuorten kokemuksia aktiivisuusmittauksesta
Gruber, Kaisa; Honkonen, Mirva; Rahkonen, Terhi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404025530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404025530
Tiivistelmä
Nykynuoret liikkuvat suosituksiin nähden liian vähän. On tärkeä pohtia keinoja, millä nuoret saadaan liikkumaan enemmän, sillä liikkumattomuus saa aikaan monia kroonisia sairauksia sekä aiheuttaa yhteiskunnalle valtavat kustannukset. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä fysioterapeuttien ymmärrystä aktiivisuusmittauksen hyödyistä nuorten näkökulmasta, mikä voisi jatkossa lisätä erilaisten teknologisten työkalujen käyttöä nuorten aktiivisuuden mittaamisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella soveltavan laadullisen tutkimusmenetelmän keinoin, millaisia muutoksia nuoret kokivat aktiivisuusmittauksen ja sen tulosten aiheuttavan heidän liikkumismotivaatioonsa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tietoa kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastateltavana oli viisi 13–15-vuotiasta nuorta. Haastatteluista saatu aineisto käsiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Aktiivisuusmittauksen tulosten aiheuttamat tunteet olivat nuorilla pääosin positiivisia tai neutraaleja, ja tulosten perusteella voidaan todeta, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret kokivat aktiivisuusmittauksen lisäävän heidän liikkumismotivaatiotaan. Mittarin käytöstä positiivisina asioina nousivat esiin pääasiassa tieto omasta liikkumisesta sekä mittarin käytön helppous ja negatiivisina asioina sen kiinnittämiseen liittyvät seikat.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää aiheen jatkotutkimuksissa, esimerkiksi tutkia liikkumismotivaatiota kipua kokevilla nuorilla, jossa koettu kipu tai muu syy voisi olla rajoittava tekijä fyysisen aktiivisuuden määrälle. Today’s adolescents move less than recommendations. It is important to consider ways to make adolescents more active, as inactivity causes many chronic diseases and causes enormous costs to society. The objective of the thesis was to increase physiotherapists' understanding of the benefits of activity measurement from the perspective of adolescents, which could in the future increase the use of various technological tools in measuring adolescents’ activity. The purpose of the thesis was to examine, by means of an applied qualitative research method, what kind of changes the adolescents felt the activity measurement and its results caused to their motivation for physical activity.
The thesis was carried out as qualitative research, and data was collected through semi-structured interviews. Five adolescents between the ages of 13 and 15 were interviewed. The material obtained from the interviews was processed and analyzed using data-driven content analysis methods.
The emotions caused by the results of the activity measurement were mainly positive or neutral, and based on the results almost all the adolescents involved in the study felt that the activity measurement increased their motivation on their own physical activity. The positive feedback mainly received on the use of the meter was the awareness of own physical activity and the ease of use of the device. The attachment of the device was received as negative feedback.
The results of the thesis can be used in further research on this topic, for example, to study the motivation for physical activity in adolescents experiencing pain, where the experienced pain or other cause could be a limiting factor on the amount of physical activity.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tietoa kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastateltavana oli viisi 13–15-vuotiasta nuorta. Haastatteluista saatu aineisto käsiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Aktiivisuusmittauksen tulosten aiheuttamat tunteet olivat nuorilla pääosin positiivisia tai neutraaleja, ja tulosten perusteella voidaan todeta, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret kokivat aktiivisuusmittauksen lisäävän heidän liikkumismotivaatiotaan. Mittarin käytöstä positiivisina asioina nousivat esiin pääasiassa tieto omasta liikkumisesta sekä mittarin käytön helppous ja negatiivisina asioina sen kiinnittämiseen liittyvät seikat.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää aiheen jatkotutkimuksissa, esimerkiksi tutkia liikkumismotivaatiota kipua kokevilla nuorilla, jossa koettu kipu tai muu syy voisi olla rajoittava tekijä fyysisen aktiivisuuden määrälle.
The thesis was carried out as qualitative research, and data was collected through semi-structured interviews. Five adolescents between the ages of 13 and 15 were interviewed. The material obtained from the interviews was processed and analyzed using data-driven content analysis methods.
The emotions caused by the results of the activity measurement were mainly positive or neutral, and based on the results almost all the adolescents involved in the study felt that the activity measurement increased their motivation on their own physical activity. The positive feedback mainly received on the use of the meter was the awareness of own physical activity and the ease of use of the device. The attachment of the device was received as negative feedback.
The results of the thesis can be used in further research on this topic, for example, to study the motivation for physical activity in adolescents experiencing pain, where the experienced pain or other cause could be a limiting factor on the amount of physical activity.