Lapsen kokeman henkisen väkivallan tunnistaminen : lastensuojelun perhekuntoutuksen työntekijöiden näkemys
Vainio, Nea; Välimäki, Susanna (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096123
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lastensuojelun perhekuntoutuksen työntekijöiden näkemyksiä lasten kokemasta henkisen väkivallan tunnistamisesta. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten henkistä väkivaltaa tunnistetaan ennalta valitussa perhekuntoutuskeskuksessa, millaisia näkemyksiä työntekijöillä on väkivaltaan puuttumisesta ja mitkä ovat henkisen väkivallan yleisimpiä tunnusmerkkejä. Lisäksi tarkoitus oli selvittää millaisia työskentelymenetelmiä työntekijöillä on käytössään ja heidän toiveitaan lisäkoulutukseen liittyen.
Henkinen väkivalta on haastava tunnistaa ja tunnistamista edesauttaa, jos työntekijöillä on mahdollisimman kattava tietämys väkivallasta ja siihen liittyvistä tekijöistä, kuten väkivaltaan liittyvistä suojaavista ja riskitekijöistä sekä traumatietoisuutta. Tietoperusta rakentui näistä tekijöistä sekä väkivaltailmiön moniulotteisuudesta että väkivallan vaikutuksesta lapseen. Lastensuojelua käsitellään sen periaatteiden, avohuollon tukimuotojen sekä perhekuntoutuksen kautta. Opinnäytetyössä keskeisessä roolissa olivat työntekijän toimintavat ja työskentely, joten myös niihin liittyviä haasteita käsiteltiin tietoperustassa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin hyödyntämällä laadullista kyselyä. Kyselyn tulokset analysointiin soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, joka pohjautui kerättyyn teoreettiseen viitekehykseen. Teemoittelua käytettiin osana kyselyä, sen analysointia sekä tulosten esittämistä. Kyselyyn vastasi kahdeksan perhekuntoutuskeskuksen työntekijää.
Tulosten perusteella työntekijät tunnistavat lasten kokemaa henkistä väkivaltaa ja sen ilmenemismuotoja. Tunnistamista hankaloittaa työntekijöiden mukaan etenkin lapsen nuori ikä. Tulosten perusteella työntekijöillä ei ole käytössään yhtenäistä työmenetelmää tunnistamiseen ja väkivaltatyöhön liittyen. He osasivat kuitenkin nimetä erilaisia väkivaltatyössä käyttettäviä työmenetelmiä. Tästä johtuen työntekijät toivoivat henkiseen väkivaltaan liittyviä uusia työmenetelmiä, materiaaleja ja selkeitä toimintamalleja.
Henkinen väkivalta on haastava tunnistaa ja tunnistamista edesauttaa, jos työntekijöillä on mahdollisimman kattava tietämys väkivallasta ja siihen liittyvistä tekijöistä, kuten väkivaltaan liittyvistä suojaavista ja riskitekijöistä sekä traumatietoisuutta. Tietoperusta rakentui näistä tekijöistä sekä väkivaltailmiön moniulotteisuudesta että väkivallan vaikutuksesta lapseen. Lastensuojelua käsitellään sen periaatteiden, avohuollon tukimuotojen sekä perhekuntoutuksen kautta. Opinnäytetyössä keskeisessä roolissa olivat työntekijän toimintavat ja työskentely, joten myös niihin liittyviä haasteita käsiteltiin tietoperustassa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin hyödyntämällä laadullista kyselyä. Kyselyn tulokset analysointiin soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, joka pohjautui kerättyyn teoreettiseen viitekehykseen. Teemoittelua käytettiin osana kyselyä, sen analysointia sekä tulosten esittämistä. Kyselyyn vastasi kahdeksan perhekuntoutuskeskuksen työntekijää.
Tulosten perusteella työntekijät tunnistavat lasten kokemaa henkistä väkivaltaa ja sen ilmenemismuotoja. Tunnistamista hankaloittaa työntekijöiden mukaan etenkin lapsen nuori ikä. Tulosten perusteella työntekijöillä ei ole käytössään yhtenäistä työmenetelmää tunnistamiseen ja väkivaltatyöhön liittyen. He osasivat kuitenkin nimetä erilaisia väkivaltatyössä käyttettäviä työmenetelmiä. Tästä johtuen työntekijät toivoivat henkiseen väkivaltaan liittyviä uusia työmenetelmiä, materiaaleja ja selkeitä toimintamalleja.