Muutosjohtamisen kehitystarpeet finanssialan yrityksen asiakaspalvelukeskuksessa
Pajumäki, Susanna (2024)
Pajumäki, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404126358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404126358
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sekä työntekijöiden että esihenkilöiden näkökulmasta, miten finanssialan toimijan asiakaspalvelukeskuksessa on onnistuttu muutoksissa ja niiden johtamisessa. Tavoitteena oli myös löytää kehitysehdotuksia tulevien muutosprosessien johtamista varten.
Opinnäytetyö aloitettiin teoriapohjaan perehtymisellä, minkä jälkeen luotiin Webropol-kyselylomakkeet. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri kyselylomaketta, joista toinen oli suunnattu työntekijöille ja toinen esihenkilöille. Tutkimukseen vastasi 12 työntekijää sekä 7 esihenkilöä. Tutkimukseen valittuun perusjoukkoon kuuluivat vain ne työntekijät, jotka olivat olleet yli vuoden yrityksessä. Tällä varmistettiin riittävä tieto muutosjohtamisesta sekä muutosten onnistumisesta. Myös vastausprosentti oli tutkimuksessa hyvä, sillä esihenkilöistä vastasi 100% ja työntekijöistä 75%.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että muutoksista sekä niiden syistä tiedottaminen on ollut pääosin hyvää. Suurin osa työntekijöistä katsoi, että muutoksista tiedottaminen on tapahtunut kuitenkin liian myöhään. Tutkimus myös osoitti, että tietoisuus muutoksista vaikuttaa hyvin suuresti motivaatioon olla mukana niissä. Osa työntekijöistä koki muutokset aluksi uhiksi, vaikka suurin osa piti niitä kuitenkin mahdollisuuksina. Muutoksien tuntuminen uhilta voi johtua yksilön resilienssistä, epäselvyydestä, aikaisempien muutosten epäonnistumisesta, epäselvistä odotuksista tai siitä, että muutoksia on kerralla liian paljon. Työntekijät myös kokivat saaneensa liian vähän tukea muutoksien jälkeen.
Myös esihenkilöt kokivat tiedottamisen ja tuen olleen puutteellista, jotta he osaisivat johtaa muutoksia. Muutoksien odotukset olivat kuitenkin paremmin selvillä esihenkilöillä kuin työntekijöillä. Muutoksien vahvistamisen on kuitenkin koettu onnistuneen molempien vastaajaryhmien näkökulmasta, ja uusia toimintatapoja on aktiivisesti kannustettu käyttämään. Tuloksista voidaan siis todeta, että muutoksien onnistumisessa on ollut haasteita, mutta kyselyn vastauksista saatiin esille kehitysehdotuksia tulevaisuutta varten.
Opinnäytetyö aloitettiin teoriapohjaan perehtymisellä, minkä jälkeen luotiin Webropol-kyselylomakkeet. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri kyselylomaketta, joista toinen oli suunnattu työntekijöille ja toinen esihenkilöille. Tutkimukseen vastasi 12 työntekijää sekä 7 esihenkilöä. Tutkimukseen valittuun perusjoukkoon kuuluivat vain ne työntekijät, jotka olivat olleet yli vuoden yrityksessä. Tällä varmistettiin riittävä tieto muutosjohtamisesta sekä muutosten onnistumisesta. Myös vastausprosentti oli tutkimuksessa hyvä, sillä esihenkilöistä vastasi 100% ja työntekijöistä 75%.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että muutoksista sekä niiden syistä tiedottaminen on ollut pääosin hyvää. Suurin osa työntekijöistä katsoi, että muutoksista tiedottaminen on tapahtunut kuitenkin liian myöhään. Tutkimus myös osoitti, että tietoisuus muutoksista vaikuttaa hyvin suuresti motivaatioon olla mukana niissä. Osa työntekijöistä koki muutokset aluksi uhiksi, vaikka suurin osa piti niitä kuitenkin mahdollisuuksina. Muutoksien tuntuminen uhilta voi johtua yksilön resilienssistä, epäselvyydestä, aikaisempien muutosten epäonnistumisesta, epäselvistä odotuksista tai siitä, että muutoksia on kerralla liian paljon. Työntekijät myös kokivat saaneensa liian vähän tukea muutoksien jälkeen.
Myös esihenkilöt kokivat tiedottamisen ja tuen olleen puutteellista, jotta he osaisivat johtaa muutoksia. Muutoksien odotukset olivat kuitenkin paremmin selvillä esihenkilöillä kuin työntekijöillä. Muutoksien vahvistamisen on kuitenkin koettu onnistuneen molempien vastaajaryhmien näkökulmasta, ja uusia toimintatapoja on aktiivisesti kannustettu käyttämään. Tuloksista voidaan siis todeta, että muutoksien onnistumisessa on ollut haasteita, mutta kyselyn vastauksista saatiin esille kehitysehdotuksia tulevaisuutta varten.