Työhyvinvointi – työarjen sujuvuus neuro- ja vanhuspsykiatrisessa hoitotyössä ja työyhteisössä

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on viimevuosina näkynyt vahvasti mediassa ja siihen on yritetty keksiä ratkaisuja niin etujärjestöjen toimesta kuin poliittisen ohjauksen keinoin. Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan vaikuttavat monet tekijät, kuten työn kuormitus ja matala palkka. Työvoimapulaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tärkeää tarkastella myös yksittäisten hoitajien näkökulmista ja miettiä keinoja siihen, kuinka hoitaja pystyy omalla panoksellaan vaikuttamaan työarjen sujuvuuteen ja sitä kautta laajemmin työyhteisön työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää hoitajien työtapoja neuro- ja vanhuspsykiatrisessa hoitotyössä työarjen sujuvuuden ja itsensä johtamisen näkökulmista. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitä itsensä johtaminen on hoitajien kokemana ja millä keinoin hoitajat kokevat voivansa vaikuttaa sujuvaan työarkeen.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä laadullista tutkimusstrategiaa noudattaen. Tiedontuotannontehtävissä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä osallistavaa ryhmähaastattelua. Ryhmähaastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla teemoittelulla. Kehittämistehtävänä oli laatia ryhmähaastattelun aineiston analyysin ja aikaisemman tutkimuksen perusteella suositukset sujuvan työarjen tukemiseksi. Tuloksista ilmeni, että itsensä johtamisen taito on hoitajien näkökulmasta tärkeää ja jopa itsestään selvää. Keskeisimpiä asioita, joita haastateltavat nostivat esille liittyen itsensä johtamisen taitoihin, olivat suunnitelmallisuus, ennakointi, asioiden delegoiminen, kollegiaalisuus, ammattitaito ja priorisointi. Keskeiset keinot sujuvaan työarkeen jakautuivat yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasoille, koska keinot vaikuttaa työarjen sujuvuuteen käsittävät koko työyhteisön. Työarjen sujuvuuteen vaikuttaminen ei ole vain yksittäin hoitajan tehtävä. Keskeisiä keinoja sujuvampaa työarkea tavoiteltaessa olivat muun muassa hoitajaresurssin turvaaminen, vakiväen suhde lyhytaikaisiin sijaisiin, työryhmän keskinäinen vuorovaikutus, keskustelu ja suunnitelmallisuus.

In recent years, the labour shortage in the health and social services sector has been strongly addressed by the Finnish media. Many factors, such as a high workload and low pay, contribute to the labour shortage. It is important to look at the labour shortage and the factors contributing to it from the perspectives of individual nurses and to consider ways how they can influence work fluency and thereby the well-being of the work community more broadly. The purpose of this thesis was to develop nurses’ working methods in neuro and geriatric psychiatric nursing from the perspective of work fluency and self-management. The aim was to provide information on how self-management is experienced by nurses and how nurses perceive they can influence the fluency of everyday work.

The thesis was conducted as a research development activity and the approach was a qualitative research strategy. The material was collected through group interviews. Based on the analysis of the group interview material and previous research, the objective was to design recommendations for work fluency. The results revealed that self-management skills are important and even self-evident to nurses. The most important things that the interviewees highlighted, in terms of self management skills, were planning, proactivity, task delegation, collegiality, professionalism and prioritization. The main tools for work fluency were identified at individual, work community and organizational levels, because workplace fluency encompasses the entire work community, not only nurses. The main ways to achieve work fluency included securing nursing resources and the relationships between permanent staff and short-term substitutes, discussion and systematic interaction between the teams.