Myönteiset potilasvahinkopäätökset Päijät-Hämeessä vuosina 2021-2022 : opinnäytetyö
Laine, Nona (2024)
Laine, Nona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156506
Tiivistelmä
Puutteellisesta potilasturvallisuudesta aiheutuvat vahingot ovat kasvava maailmanlaajuinen haaste kansanterveydelle. Potilasturvallisuutta edistämällä voidaan vähentää terveydenhuollossa vaaratapahtumien määrää, vähentää vaaratapahtumista aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia, sekä tukea terveydenhuollon ammattilaisten laadukasta työskentelyä.
Suomessa kaiken terveydenhuollon toiminnan, myös turvallisuutta edistävän toiminnan, tulee olla näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytänteisiin perustuvaa. Potilasturvallisuutta voidaan edistää mm. turvallisuuspoikkeamia tarkastelemalla ja virheistä oppimalla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2021 ja 2022 Päijät-Hämeen alueelle annettuja Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) korvauspäätöksiä. Päätösteksteistä etsittiin potilasvahinkojen syntyyn myötävaikuttaneita tekijöitä sekä vahinkotapahtumien taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Tavoitteena oli tiedon avulla tukea alueen palvelujen laadun kehittämistä potilasturvallisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Aineisto sisälsi yhteensä 57 korvauspäätöstä, ja aineistosta tunnistettiin neljä keskeistä potilasvahinkojen syntyyn vaikuttavaa tekijää, joita olivat: 1) puutteet toimenpiteiden toteutuksessa, 2) puutteet potilastietoihin ja oireisiin perehtymisessä tai tietojen tulkitsemisessa, 3) puutteet riskien huomioimisessa ja 4) puutteet voinnin seurannassa. Yhdistämällä tehdyt havainnot aiempaan tietoon tunnistettiin kolme teemaa, joihin panostamalla voitaisiin parantaa toiminnan turvallisuutta. Teemoja olivat 1) yhteiset toimintamallit ja -ohjeistukset, 2) osaamisen kehittäminen sekä 3) työhyvinvointi.
Suomessa kaiken terveydenhuollon toiminnan, myös turvallisuutta edistävän toiminnan, tulee olla näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytänteisiin perustuvaa. Potilasturvallisuutta voidaan edistää mm. turvallisuuspoikkeamia tarkastelemalla ja virheistä oppimalla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2021 ja 2022 Päijät-Hämeen alueelle annettuja Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) korvauspäätöksiä. Päätösteksteistä etsittiin potilasvahinkojen syntyyn myötävaikuttaneita tekijöitä sekä vahinkotapahtumien taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Tavoitteena oli tiedon avulla tukea alueen palvelujen laadun kehittämistä potilasturvallisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Aineisto sisälsi yhteensä 57 korvauspäätöstä, ja aineistosta tunnistettiin neljä keskeistä potilasvahinkojen syntyyn vaikuttavaa tekijää, joita olivat: 1) puutteet toimenpiteiden toteutuksessa, 2) puutteet potilastietoihin ja oireisiin perehtymisessä tai tietojen tulkitsemisessa, 3) puutteet riskien huomioimisessa ja 4) puutteet voinnin seurannassa. Yhdistämällä tehdyt havainnot aiempaan tietoon tunnistettiin kolme teemaa, joihin panostamalla voitaisiin parantaa toiminnan turvallisuutta. Teemoja olivat 1) yhteiset toimintamallit ja -ohjeistukset, 2) osaamisen kehittäminen sekä 3) työhyvinvointi.