Työhyvinvoinnin kehittäminen organisaatiossa X
Huttunen, Paula (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166650
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin kehittäminen organisaatiossa X pohjautuu organisaation henkilöstökyselyyn 2022. Työhyvinvoinnin kehittäminen koetaan organisaatiossa ajankohtaiseksi, kun henkilöstössä on tapahtumassa lähiaikoina rakennemuutoksia eläköitymisen vuoksi. Työhyvinvoinnilla on myös merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Organisaation toimialalla on viime vuosina nähty paljon fuusioita, joten itsenäisen yksikön on kyettävä toimimaan tehokkaasti säilyttääkseen elinkelpoisuutensa.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, sillä tutkimuksen kohde on kehittämistehtävä. Tapaustutkimuksen aineistonhankintamenetelminä käytettiin teemahaastattelua esihenkilölle ja informoitua kyselyä henkilökunnalle. Sekä haastattelun aihealueet että kyselyn kysymykset perustuivat aiemman henkilöstökyselyn heikoimmin menestyneisiin osioihin. Lisäksi kyselyyn otettiin haastattelun pohjalta kysymyksiä. Haastattelun analyysi toteutettiin teemoittelemalla keskeisiä ja yleisimmin esiintyneitä teemoja. Kyselyn vastauksista laskettiin keskiarvo ja koottiin vastaukset taulukoiksi.
Tuloksien mukaan organisaation selkeitä kehittämiskohteita ovat työn muutoksen aiheuttama tietomäärä ja sen prosessointi, työn mielekkyyden ylläpito, työmäärän epätasapaino sekä osaamisen kehittäminen ja palkkauksen suhteuttaminen työhön. Organisaatiossa tulisi painottaa jatkossa osaamisen kehittämiseen, työn sisällön muokkaamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin omaan työhön, tietomäärän käsittelyyn palavereissa, riittävän tuen takaamiseen esihenkilöiltä ja tiimiltä sekä palkkauksen kokonaisuuteen. Työn lopputulos on apuväline työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyön tulosta voidaan pitää luotettavana.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, sillä tutkimuksen kohde on kehittämistehtävä. Tapaustutkimuksen aineistonhankintamenetelminä käytettiin teemahaastattelua esihenkilölle ja informoitua kyselyä henkilökunnalle. Sekä haastattelun aihealueet että kyselyn kysymykset perustuivat aiemman henkilöstökyselyn heikoimmin menestyneisiin osioihin. Lisäksi kyselyyn otettiin haastattelun pohjalta kysymyksiä. Haastattelun analyysi toteutettiin teemoittelemalla keskeisiä ja yleisimmin esiintyneitä teemoja. Kyselyn vastauksista laskettiin keskiarvo ja koottiin vastaukset taulukoiksi.
Tuloksien mukaan organisaation selkeitä kehittämiskohteita ovat työn muutoksen aiheuttama tietomäärä ja sen prosessointi, työn mielekkyyden ylläpito, työmäärän epätasapaino sekä osaamisen kehittäminen ja palkkauksen suhteuttaminen työhön. Organisaatiossa tulisi painottaa jatkossa osaamisen kehittämiseen, työn sisällön muokkaamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin omaan työhön, tietomäärän käsittelyyn palavereissa, riittävän tuen takaamiseen esihenkilöiltä ja tiimiltä sekä palkkauksen kokonaisuuteen. Työn lopputulos on apuväline työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyön tulosta voidaan pitää luotettavana.