Lesken jäämistöoikeudellisesta suojasta johtuvat ongelmat
Leinonen, Anastasia (2024)
Leinonen, Anastasia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166715
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä lesken asemaan perhe- ja jäämistöoikeudessa. Tarkoituksena oli syventyä etenkin lesken enimmäissuojan ja vähimmäissuojan säännöksiin ja niiden epätietoisuuteen. Edellä mainitun lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja löytää mahdollisia ratkaisuja ja ennakointimahdollisuuksia lesken enimmäissuojasta johtuvien ongelmien ehkäisemiseksi.
Teoreettinen viitekehys rakentui olemassa olevan lainsäädännön, oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden sekä kuolinpesän sisäisten valtasuhteiden ympärille. Teoreettisen viitekehyksen avulla selvennettiin lesken asemaa jäämistöoikeudessa sekä läheisemmin kuolinpesässä suhteessa muihin kuolinpesän osakkaisiin. Lesken asemaa koskeva sääntely tulee suoraan perintökaaren 3 luvun säännöksistä. Opinnäytetyössä on avattu sääntelyä oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden avulla. Tarkoituksena oli löytää epäkohtia ja aukkoja sääntelystä, joka juontaa juurensa 1800-luvulle ja miten se palvelee nykyajan muuttuneessa ympäristössä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullis-induktiivista analysointia ja päättelyä. Keskeisin tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli oikeusdogmatiikka, joka pitää sisällään oikeusteorian tutkimisen ja oikeusjärjestyksen tulkitsemisen. Oikeusdogmatiikallisen tutkimusmenetelmän avulla työssä pyrittiin selvittämään perintökaaren lesken suojasäännösten sisältöä ja miten säännöksiä sovelletaan käytännössä ensin kuolleen puolison jälkeen. Keskeisimmät oikeuslähteet olivat jäämistöoikeuden sääntely eli perintökaaren säännökset, oikeuskäytäntö, oikeuskirjallisuus ja lainvalmisteluaineisto.
Oikeuslähteiden tutkimisen ja tulkitsemisen aikana esiin nousi monta epäkohtaa ja kysymystä. Suoranaisia aukkoja lainsäädännössä oli haastavaa lähteä esittämään sen moniulotteisuuden vuoksi. Lesken suojasäännökset ovat vahvasti juurtuneet perintökaareen historian saatossa, ja perintökaaren säännösten muuttaminen on lainsäätäjälle raskas ja hidas prosessi. Perhe- ja jäämistöoikeuden aiheena lesken suoja on vahvasti kytkeytynyt ihmisarvoa ja heikompien asemaa suojaavaan ajatusmalliin. Lähemmin tarkasteltuna se on aiheena hyvin henkilökohtaiseen elämään kajoavaa. Henkilökohtaisuuden vuoksi se voikin aiheuttaa erimielisyyksiä kuolinpesissä ja tämän nojalla suoraa kaikille oikeudenmukaista ratkaisua ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi on vaikeaa tarjota osapuolten välisten keskinäisten henkilösuhteiden neutraloimiseksi.
Ongelmakohtia voisi kuitenkin koittaa ratkaista jäämistösuunnittelulla. Esimerkiksi testamentin laatiminen voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu ongelmatilanteiden syntymisen riskin pienentämiseksi. Jäämistösuunnittelussa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, mikä on perinnönjättäjän oikea tahtotila ja mikä on tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Haastavuutta kenties lisääkin se, miten suunnitella jäämistöä niin, että perittävän oma tahto tulee kuulluksi ja samaan aikaan suunnitella ratkaisu, jolla ennakoida mahdollisia perintöriitoja.
Teoreettinen viitekehys rakentui olemassa olevan lainsäädännön, oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden sekä kuolinpesän sisäisten valtasuhteiden ympärille. Teoreettisen viitekehyksen avulla selvennettiin lesken asemaa jäämistöoikeudessa sekä läheisemmin kuolinpesässä suhteessa muihin kuolinpesän osakkaisiin. Lesken asemaa koskeva sääntely tulee suoraan perintökaaren 3 luvun säännöksistä. Opinnäytetyössä on avattu sääntelyä oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden avulla. Tarkoituksena oli löytää epäkohtia ja aukkoja sääntelystä, joka juontaa juurensa 1800-luvulle ja miten se palvelee nykyajan muuttuneessa ympäristössä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullis-induktiivista analysointia ja päättelyä. Keskeisin tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli oikeusdogmatiikka, joka pitää sisällään oikeusteorian tutkimisen ja oikeusjärjestyksen tulkitsemisen. Oikeusdogmatiikallisen tutkimusmenetelmän avulla työssä pyrittiin selvittämään perintökaaren lesken suojasäännösten sisältöä ja miten säännöksiä sovelletaan käytännössä ensin kuolleen puolison jälkeen. Keskeisimmät oikeuslähteet olivat jäämistöoikeuden sääntely eli perintökaaren säännökset, oikeuskäytäntö, oikeuskirjallisuus ja lainvalmisteluaineisto.
Oikeuslähteiden tutkimisen ja tulkitsemisen aikana esiin nousi monta epäkohtaa ja kysymystä. Suoranaisia aukkoja lainsäädännössä oli haastavaa lähteä esittämään sen moniulotteisuuden vuoksi. Lesken suojasäännökset ovat vahvasti juurtuneet perintökaareen historian saatossa, ja perintökaaren säännösten muuttaminen on lainsäätäjälle raskas ja hidas prosessi. Perhe- ja jäämistöoikeuden aiheena lesken suoja on vahvasti kytkeytynyt ihmisarvoa ja heikompien asemaa suojaavaan ajatusmalliin. Lähemmin tarkasteltuna se on aiheena hyvin henkilökohtaiseen elämään kajoavaa. Henkilökohtaisuuden vuoksi se voikin aiheuttaa erimielisyyksiä kuolinpesissä ja tämän nojalla suoraa kaikille oikeudenmukaista ratkaisua ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi on vaikeaa tarjota osapuolten välisten keskinäisten henkilösuhteiden neutraloimiseksi.
Ongelmakohtia voisi kuitenkin koittaa ratkaista jäämistösuunnittelulla. Esimerkiksi testamentin laatiminen voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu ongelmatilanteiden syntymisen riskin pienentämiseksi. Jäämistösuunnittelussa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, mikä on perinnönjättäjän oikea tahtotila ja mikä on tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Haastavuutta kenties lisääkin se, miten suunnitella jäämistöä niin, että perittävän oma tahto tulee kuulluksi ja samaan aikaan suunnitella ratkaisu, jolla ennakoida mahdollisia perintöriitoja.