Varhaiskasvatuksen kuraattori lapsen hyvinvoinnin tukena
Hietaranta-Määttä, Mari; Oja, Taru; Sibakow, Marjo; Stenberg, Petra (2024)
Hietaranta-Määttä, Mari
Oja, Taru
Sibakow, Marjo
Stenberg, Petra
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176811
Tiivistelmä
Tämän tutkimuspohjaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksen kuraattori pystyy tukemaan lapsen hyvinvointia.
Työn tavoitteena oli tutkia haastattelulla ja kyselyillä, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta ja huoltajat kokevat kuraattorin työskentelyn varhaiskasvatuksessa. Haastattelulla selvitimme kuraattorin näkökulmaa lasten hyvinvointiin ja keinoja hyvinvoinnin tukemiseen.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin sosiaalipedagogiikkaa, lapsen hyvinvoinnin osatekijöitä ja lapsen sekä huoltajien hyvinvoinnin tukemista kuraattorityön keinoin.
Tietoperusta valittiin sillä perusteella, että saatiin mahdollisimman laaja teoreettinen tietoperusta lapsen ja huoltajien hyvinvoinnista. Tavoitteena oli myös saada mahdollisimman laaja kuva kuraattorin työstä.
Teoreettisen tietoperustan lisäksi opinnäytetyö koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kyselyiden tuloksista ja varhaiskasvatuksen kuraattorin haastattelusta.
Opinnäytetyön tutkimuksen menetelminä käytettiin laadullista tutkimusta, joka sisälsi kyselyitä ja haastattelun. Laadullisella tutkimuksella pystyttiin selvittämään kyselyihin vastanneiden ajatuksia varhaiskasvatuksen kuraattorin työstä.
Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä se johtopäätös, että varhaiskasvatuksen kuraattorin työ koettiin tarpeelliseksi, lasten tuen tarve oli lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana ja varhaiskasvatuksen kuraattoreiden tarve oli selvästi kasvanut.
Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen kuraattori koettiin tarpeelliseksi sekä huoltajien että henkilöstön puolelta. Kuraattori koettiin varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvaksi, joka tuntee lapset ja huoltajat. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuraattorin palvelut koettiin matalan kynnyksen palveluina.
Työn tavoitteena oli tutkia haastattelulla ja kyselyillä, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta ja huoltajat kokevat kuraattorin työskentelyn varhaiskasvatuksessa. Haastattelulla selvitimme kuraattorin näkökulmaa lasten hyvinvointiin ja keinoja hyvinvoinnin tukemiseen.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin sosiaalipedagogiikkaa, lapsen hyvinvoinnin osatekijöitä ja lapsen sekä huoltajien hyvinvoinnin tukemista kuraattorityön keinoin.
Tietoperusta valittiin sillä perusteella, että saatiin mahdollisimman laaja teoreettinen tietoperusta lapsen ja huoltajien hyvinvoinnista. Tavoitteena oli myös saada mahdollisimman laaja kuva kuraattorin työstä.
Teoreettisen tietoperustan lisäksi opinnäytetyö koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kyselyiden tuloksista ja varhaiskasvatuksen kuraattorin haastattelusta.
Opinnäytetyön tutkimuksen menetelminä käytettiin laadullista tutkimusta, joka sisälsi kyselyitä ja haastattelun. Laadullisella tutkimuksella pystyttiin selvittämään kyselyihin vastanneiden ajatuksia varhaiskasvatuksen kuraattorin työstä.
Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä se johtopäätös, että varhaiskasvatuksen kuraattorin työ koettiin tarpeelliseksi, lasten tuen tarve oli lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana ja varhaiskasvatuksen kuraattoreiden tarve oli selvästi kasvanut.
Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen kuraattori koettiin tarpeelliseksi sekä huoltajien että henkilöstön puolelta. Kuraattori koettiin varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvaksi, joka tuntee lapset ja huoltajat. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuraattorin palvelut koettiin matalan kynnyksen palveluina.