Lapsen tuen toteutuminen varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilökunnan näkemyksiä lapsen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuslain muutosten voimaan tulon jälkeen elokuussa 2022. Tavoitteena oli tuottaa tietoa henkilökunnan näkemyksistä, siten että tietoa voidaan käyttää työelämäkumppanina toimivan Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen toimintayksikön toiminnan kehittämiseen.

Teoreettisena viitekehyksenä sovellettiin varhaiskasvatuslakia, ja muita varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavia asiakirjoja, sekä aiempaa tutkimustietoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä työelämäkumppanin työntekijöille. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön merkittävin tulos oli se, että vuoden 2022 varhaiskasvatuslain muutoksella oli ollut myönteisiä vaikutuksia lapsen tuen oikea-aikaiseen aloittamiseen ja toteutumiseen kyselyn kohteena olleessa varhaiskasvatuksen toimintayksikössä. Lakimuutoksen jälkeen erityispedagogista osaamista oli vahvistettu laaja-alaisella varhaiskasvatuksen erityisopettajalla, ja yhteistyö konsultoivan erityisopettajan kanssa oli tiivistynyt esimerkiksi hallintopäätösprosessin myötä. Myös avustajien saaminen oli vastaajien mukaan helpottunut. Vastaajat toivoivat, että lakimuutoksella olisi ollut näkyvämpi vaikutus lasten tuen toteuttamiseen varhaiskasvatuksen arjessa. Opinnäytetyön tulokset mukailivat suurelta osin aiempaa tutkimustietoa, siltä osin kuin sivuavaa tutkimustietoa oli löydettävissä. Vastaajien kokemukset hallintopäätösprosessista erosivat aiemmasta tutkimustiedosta siten, että aineistossa hallintopäätösten koettiin nopeuttavan tukitoimien aloittamista, eikä hidastavan sitä.

Opinnäytetyön perusteella voitaisi tehdä laajempaa laadullista tutkimusta lapsen tuen toteutumisen teemoista esimerkiksi muissa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä tai tutkia lakimuutoksen pidempiaikaisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen arjessa. Kehitysehdotuksissa nousivat tuen prosessien kehittäminen tehokkaammiksi, siten että esimerkiksi hallintopäätösprosessi yksinkertaistuisi nykyisestä muodostaan, vertaisoppimisen korostaminen yksilöllistämisen sijaan sekä henkilökunnan erityispedagogisen osaamisen kehittäminen.