Toimintolaskenta tuoteryhmän kannattavuuslaskennassa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin tuoteryhmän kannattavuutta selvittämällä tuoteryhmän aiheuttamat kustannukset toimintolaskennan avulla. Toimeksiantajayritys toimii taimitarha-alalla ja tuoteryhmäksi valittiin pienivolyyminen, mutta kasvupotentiaalia omaava tuoteryhmä. Yrityksessä ei ole selvitetty aiemmin tämän tuoteryhmän kustannuksia, mutta prosessitehokkuus ja kannattavuus ovat yritykselle tärkeitä. Tuoteryhmän kasvupotentiaalin takia kannattavuuden selvittäminen koettiin merkitykselliseksi tekijäksi opinnäytetyön aihetta valittaessa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin tuoteryhmän aiheuttamia välillisiä ja välittömiä kustannuksia, jotka selvitettiin toimintolaskennan avulla. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö ja se toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineistot kerättiin yrityksen tilinpäätöstiedoista ja sisäisistä järjestelmistä, kuten työaikakirjanpidosta, tuotantokirjanpidosta ja asiakashallintajärjestelmästä. Toiminnot ja resurssit kartoitettiin teemahaastattelujen avulla yrityksen johdon ja työnjohdon kanssa. Aluksi selvitettiin tuoteryhmän käyttämät toiminnot ja toimintojen tarvitsemat resurssit. Resurssien aiheuttamat kustannukset saatiin tilinpäätöstiedoista. Resurssien kustannukset kohdistettiin toiminnoille resurssiajureiden avulla ja toiminnot tuoteryhmälle sen mukaan, miten tuoteryhmä toimintoa käytti. Tuloksena saatiin toimintoihin pohjautuva tuoteryhmän kustannuksia selvittävä laskelma. Tuloksista saatiin selville tuoteryhmän käyttämät toiminnot ja toimintojen aiheuttamat kustannukset. Laskelma nosti myös esiin ne toiminnot, jotka aiheuttavat eniten kustannuksia. Näitä oli sekä välittömissä, että välillisissä toiminnoissa. Tulosten avulla pystyttiin määrittelemään yritykselle jäävä kate ja siten myös arvioimaan tuoteryhmän kannattavuutta. Laskenta suoritettiin vain yhdelle tuoteryhmälle mistä aiheutui kuitenkin joitakin laskennallisia epätarkkuuksia, eikä tuloksia voi pitää täysin luotettavina. On mahdollista, että laskelmista on jäänyt kohdistamatta joitakin kustannuksia toiminnoille tai ne esiintyvät kahteen kertaan. Näiden vaikutuksen arvioitiin kuitenkin kokonaiskustannuksiin suhteutettuna vähäisiksi, eikä niiden katsottu merkittävästi vääristävän laskelmaa. Tuoteryhmä todettiin laskelman perusteella kannattavaksi, eikä välitöntä hinnoittelutarpeen muutosta ilmennyt. Esiin nousi myös jatkotutkimusmahdollisuuksia. Tulosten perusteella yrityksen olisi kannattavaa hyödyntää toimintolaskentaa laajemmin. Tuloksissa nousi selkeästi esille tuoteryhmän kustannusvaikutuksiltaan suurimmat toiminnot. Kustannuslaskentamenetelmän voidaan olettaa näyttävän myös muiden tuoteryhmien kustannusrakenteen, niin että niitä kehittämällä voidaan vaikuttaa koko yrityksen kannattavuuteen. Pienivolyymisten tuotteiden kustannusvaikutukset koko yrityksen toimintaan ovat vähäiset, mutta suuremmilla tuoteryhmillä voidaan päästä kustannuksiltaan merkittäviin toimiin yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimeksiantajayritys hyötyisi toimintolaskennassa erityisesti juuri sen kyvystä nostaa esiin prosessien kustannusvaikutuksiltaan suurimmat toiminnot.

In this thesis, the profitability of a product group was studied by using activity-based costing. The commissioning company was a plant nursery, and the selected product group was small, but it has great growth potential. The costs of that small volumed product group had not been assessed before. Because of the growth potential, the assessment of its profitability was, however, considered important. In this study, the direct and indirect costs caused by this product group were calculated by using activity-based costing. The thesis was a research-based development study, and it was implemented as a case study. The study material was received from the company’s financial statements, balance sheets, work-hour records, records of production and customer management systems. The activities and resources were discovered with the help of focused theme interviews among corporate and work management. First, the activities used by the product group and the resources needed by those activities were determined. The costs of the resources were taken from financial statements, and they were allocated to the activities by using resource drivers and activities to the product group based on the use of activities in the product group. The result was an activity-based calculation of the product group costs. The result revealed the activities used by the product group and the costs of those activities. The calculation indicated those direct and indirect activities that cause most costs. With the help of the results, it was possible to calculate the profit margins of the product group and estimate the possible need to change prices. The calculation was conducted with only one product group which caused some theoretical inaccuracies, and the results cannot be regarded totally reliable. It is possible that there were some costs that were not allocated to any activities, or the activities appear twice. However, the effect of these inaccuracies was estimated to be minor in proportion to the total costs and it was estimated that they did not distort the calculations significantly. According to the results, the product group was profitable and there was no imminent need to change prices. There are some possibilities for further research according to the results. For the company, it would be viable to utilize activity-based costing widely. The results clearly show activities that cause most costs. Activity-based costing can be assumed to indicate those costs also from other larger product groups, which can have an effect on the company’s profitability. Small volume product groups have a small impact on the company’s profitability, but larger volume product groups can have considerable impacts on profitability and competitiveness. The commissioning company could benefit from activity-based costing especially from its capability to indicate the activities that cause most costs.