Toimintojohtaminen yrityksen strategisten päätösten tukena
Hyökyvirta, Sari (2024)
Hyökyvirta, Sari
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404197021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404197021
Tiivistelmä
Jokaisella yrityksellä on omat arvonsa ja tapansa toimia sekä strategiansa, jolla menestystä tavoitellaan. Tässä opinnäytetyössä strategian ytimestä löytyy analyyttisyys ja laskentatoimen menetelmät, jotka ovat kehitetty yrityksen strategisten päätösten tueksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida kohdeyrityksen tuottamia palveluita toimintolaskennan avulla. Tutkimuksen avulla annettiin pohja päätöksenteolle ja pyrittiin toimintatapojen mahdollisiin muutoksiin toimintoihin perustuvien kustannuslaskelmien pohjalta.
Opinnäytetyö rakennettiin kahdesta toisiaan tukevasta osasta, teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä tutkimusosasta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui strategisen laskentatoimen yläkäsitteestä, jonka alakäsitteeksi oli luokiteltu toimintojohtaminen ja sen alle toiminnanohjausjärjestelmäksi toimintolaskenta. Teoriaosan tavoitteena oli saada ymmärrys siitä, millä tavalla johdon laskentatoimen menetelmillä on mahdollista tukea juuri tämän case-yrityksen asiakaskohtaisia strategisia päätöksiä. Empiirisessä tutkimusosassa tutkimuskohdetta havainnoitiin ja mitattiin käytännön toimien kautta. Laskentatoimen menetelmien avulla saatiin kuvattua case-yrityksen toimintojen nykytila ja tuotua esiin epäkohdat ja kehittämiskohteet.
Haastattelua ja havainnointia käytettiin empiriaosassa tiedonkeruumenetelminä ilmiön ymmärtämiseksi. Toimintolaskennan avulla tuotettiin tieto toimintojohtamisen tueksi. Tavoitteena ei ollut vain säästöt raaka-aineissa ja henkilöstökuluissa, vaan kehityskohteeksi otettiin yrityksen toimintaprosessit ja näiden tehokas johtaminen. Toimintoajattelun keskiössä oli tässä tutkimuksessa asiakaskohtaisten toimintojen ja toimintaketjujen esiin tuominen.
Toimintolaskenta mahdollisti asiakkaiden tuottoisuuden analysoimisen ja toi esiin uusia näkökulmia asiakaspalvelusta ja loi palvelun sisällölle uusia mahdollisuuksia. Nykyisten toimintatapojen muutosprosessi lähtee ensin johtamisesta ja tätä kautta henkilökunnan toiminnan muutoksesta. Toimintojen ymmärtäminen antoi kommunikaatiovälineen yrityksen ja henkilöstön välille. Voidaanko sama palvelu tuottaa paremmin ja vähemmillä toiminnoilla? Toimintatapojen muutos ei kuitenkaan tule tapahtumaan, mikäli yrityksessä ei ole selkeää näkemystä ja yhteistä tavoitetilaa muutoksen toteuttamisessa. Muutos on aina epävarmuuden tila ja saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa.
Opinnäytetyö rakennettiin kahdesta toisiaan tukevasta osasta, teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä tutkimusosasta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui strategisen laskentatoimen yläkäsitteestä, jonka alakäsitteeksi oli luokiteltu toimintojohtaminen ja sen alle toiminnanohjausjärjestelmäksi toimintolaskenta. Teoriaosan tavoitteena oli saada ymmärrys siitä, millä tavalla johdon laskentatoimen menetelmillä on mahdollista tukea juuri tämän case-yrityksen asiakaskohtaisia strategisia päätöksiä. Empiirisessä tutkimusosassa tutkimuskohdetta havainnoitiin ja mitattiin käytännön toimien kautta. Laskentatoimen menetelmien avulla saatiin kuvattua case-yrityksen toimintojen nykytila ja tuotua esiin epäkohdat ja kehittämiskohteet.
Haastattelua ja havainnointia käytettiin empiriaosassa tiedonkeruumenetelminä ilmiön ymmärtämiseksi. Toimintolaskennan avulla tuotettiin tieto toimintojohtamisen tueksi. Tavoitteena ei ollut vain säästöt raaka-aineissa ja henkilöstökuluissa, vaan kehityskohteeksi otettiin yrityksen toimintaprosessit ja näiden tehokas johtaminen. Toimintoajattelun keskiössä oli tässä tutkimuksessa asiakaskohtaisten toimintojen ja toimintaketjujen esiin tuominen.
Toimintolaskenta mahdollisti asiakkaiden tuottoisuuden analysoimisen ja toi esiin uusia näkökulmia asiakaspalvelusta ja loi palvelun sisällölle uusia mahdollisuuksia. Nykyisten toimintatapojen muutosprosessi lähtee ensin johtamisesta ja tätä kautta henkilökunnan toiminnan muutoksesta. Toimintojen ymmärtäminen antoi kommunikaatiovälineen yrityksen ja henkilöstön välille. Voidaanko sama palvelu tuottaa paremmin ja vähemmillä toiminnoilla? Toimintatapojen muutos ei kuitenkaan tule tapahtumaan, mikäli yrityksessä ei ole selkeää näkemystä ja yhteistä tavoitetilaa muutoksen toteuttamisessa. Muutos on aina epävarmuuden tila ja saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa.