Autonomisen ja keskitetyn työvuorosuunnittelun kuormittavuuden vertailu
Airaksinen, Annastiina; Mutanen, Siiri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237254
Tiivistelmä
Suomessa tehdään jaksotyötä eniten sosiaali- ja terveysalalla. Hyvä työvuorosuunnittelu tukee henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia. Työvuorosuunnittelussa on otettava huomioon työaikojen eri ulottuvuudet kuten pituus, vuorokauden aika, palautuminen ja sosiaaliset ulottuvuudet. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella työvuorosuunnittelua toteutetaan useammalla eri tavalla yksikkökohtaisesti.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin keskitetyn ja autonomisen työvuorosuunnittelun kuormitusta ylikuormituksen ja voimakkaan ylikuormituksen osalta. Kuormituksen mittarina käytettiin Työterveyslaitoksen liikennevalomallia. Lisäksi autonomista työvuorosuunnittelua toteuttavalle neljälle yksikölle tehtiin kuormituksen kokemuksesta Webropol-kysely. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työvuorosuunnittelutapojen kuormituksen eroista ja selvittää autonomisen suunnittelutavan yksiköiden työntekijöiden omaa kokemusta kuormituksesta.
Työvuorosuunnitteluiden kuormitustiedot saatiin toimeksiantajalta. Aineisto kerättiin työvoimanhallintaohjelma Numeronista valmiiksi analysoituna liikennevalomallin mukaisesti. Kuormitustiedoissa ilmeni eroja ylikuormituksen ja voimakkaan ylikuormituksen osalta eri työvuorosuunnitteluissa. Kyselyn vastaukset avasivat työntekijöiden kokemusta kuormituksesta autonomisessa työvuorosuunnittelun yksiköissä. Autonominen työvuorosuunnittelu koettiin hyvänä ja toimivana sekä mahdollisti paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Hyvänä kokemuksena pidettiin omaa vaikutusmahdollisuutta työvuoroihin. Kehittämistarpeiksi kyselyssä nostettiin sitoutuminen suunnittelutapaan, pidempi suunnitteluaika ja tasapuolisuuden huomiointi.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin keskitetyn ja autonomisen työvuorosuunnittelun kuormitusta ylikuormituksen ja voimakkaan ylikuormituksen osalta. Kuormituksen mittarina käytettiin Työterveyslaitoksen liikennevalomallia. Lisäksi autonomista työvuorosuunnittelua toteuttavalle neljälle yksikölle tehtiin kuormituksen kokemuksesta Webropol-kysely. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työvuorosuunnittelutapojen kuormituksen eroista ja selvittää autonomisen suunnittelutavan yksiköiden työntekijöiden omaa kokemusta kuormituksesta.
Työvuorosuunnitteluiden kuormitustiedot saatiin toimeksiantajalta. Aineisto kerättiin työvoimanhallintaohjelma Numeronista valmiiksi analysoituna liikennevalomallin mukaisesti. Kuormitustiedoissa ilmeni eroja ylikuormituksen ja voimakkaan ylikuormituksen osalta eri työvuorosuunnitteluissa. Kyselyn vastaukset avasivat työntekijöiden kokemusta kuormituksesta autonomisessa työvuorosuunnittelun yksiköissä. Autonominen työvuorosuunnittelu koettiin hyvänä ja toimivana sekä mahdollisti paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Hyvänä kokemuksena pidettiin omaa vaikutusmahdollisuutta työvuoroihin. Kehittämistarpeiksi kyselyssä nostettiin sitoutuminen suunnittelutapaan, pidempi suunnitteluaika ja tasapuolisuuden huomiointi.