Työhyvinvoinnin johtaminen muutoksessa : menetelmiä ja työkaluja esihenkilöille
Romppanen, Kaisu; Saarinen, Sanna (2024)
Romppanen, Kaisu
Saarinen, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237455
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää esihenkilöiden työhyvinvoinnin johtamista muutostilanteessa. Tukemalla yritysten muutoskyvykkyyttä johtamisosaamista kehittämällä vaikutetaan työhyvinvoinnin paranemiseen. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona LAB ammattikorkeakoululle ja kansalliselle hankkeelle nimeltään Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet olivat työhyvinvointi työntekijän ja esihenkilön näkökulmista muutoksessa sekä simulaatiopedagogiikka kehittämisen keinona.
Esihenkilöille koottiin tietopaketti ja tietoperäiset työkalut. Ne esitettiin työpajassa, jossa hyödynnettiin simulaatiomenetelmää. Simulaatiossa käsiteltiin case-tyyppinen muutostilanne yrityksessä. Osallistujat toimivat työssään esihenkilöasemassa. Työpajassa kerättiin teemahaastattelulla esihenkilöiden kokemuksia työyhteisöjen työhyvinvoinnin johtamisesta muutoksessa nykytilanteessa. Työpajan keskustelut tallennettiin ja aineisto litteroitiin huolellisesti ja tarkasti tutkimuksen luotettavuuden varmistamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytettiin laadullisia menetelmiä ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että muutosten hallinta ja onnistuminen organisaatiossa edellyttävät monipuolisia valmiuksia ja resursseja esihenkilöiltä ja työyhteisöiltä. Avoimuus, tuki, kommunikaatio ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä tekijöitä muutoksen onnistumisessa. Tulokset osoittavat, että hybridityön johtaminen ja hyvinvoinnin tukeminen ovat monimutkaisia haasteita organisaatioille. Esihenkilöille koottiin konkreettiset ja selkeät tietoperäiset työkalut työhyvinvoinnin tukemiseen muutostilanteissa.
Tutkimuksen perusteella saatiin käsitys esihenkilöiden kokemuksista työhyvinvoinnin ylläpitäjinä muutostilanteissa sekä työhyvinvoinnin tukemisen haasteista. Tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilötyön kehittämisessä muutostilanteissa. Tutkimuksessa saatiin käsitys siitä millaista tukea organisaatiot tarvitsevat työhyvinvoinnin parantamiseksi muutostilanteissa. Lisäksi saatiin kokemus simulaation hyödyntämisestä kehittämisen keinona.
Esihenkilöille koottiin tietopaketti ja tietoperäiset työkalut. Ne esitettiin työpajassa, jossa hyödynnettiin simulaatiomenetelmää. Simulaatiossa käsiteltiin case-tyyppinen muutostilanne yrityksessä. Osallistujat toimivat työssään esihenkilöasemassa. Työpajassa kerättiin teemahaastattelulla esihenkilöiden kokemuksia työyhteisöjen työhyvinvoinnin johtamisesta muutoksessa nykytilanteessa. Työpajan keskustelut tallennettiin ja aineisto litteroitiin huolellisesti ja tarkasti tutkimuksen luotettavuuden varmistamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytettiin laadullisia menetelmiä ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että muutosten hallinta ja onnistuminen organisaatiossa edellyttävät monipuolisia valmiuksia ja resursseja esihenkilöiltä ja työyhteisöiltä. Avoimuus, tuki, kommunikaatio ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä tekijöitä muutoksen onnistumisessa. Tulokset osoittavat, että hybridityön johtaminen ja hyvinvoinnin tukeminen ovat monimutkaisia haasteita organisaatioille. Esihenkilöille koottiin konkreettiset ja selkeät tietoperäiset työkalut työhyvinvoinnin tukemiseen muutostilanteissa.
Tutkimuksen perusteella saatiin käsitys esihenkilöiden kokemuksista työhyvinvoinnin ylläpitäjinä muutostilanteissa sekä työhyvinvoinnin tukemisen haasteista. Tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilötyön kehittämisessä muutostilanteissa. Tutkimuksessa saatiin käsitys siitä millaista tukea organisaatiot tarvitsevat työhyvinvoinnin parantamiseksi muutostilanteissa. Lisäksi saatiin kokemus simulaation hyödyntämisestä kehittämisen keinona.