Alle kolmevuotiaiden lasten tuen tarpeiden tunnistaminen varhaiskasvatuksessa
Karjalainen, Sarianne (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247532
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää teemahaastattelun avulla, miten Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tunnistetaan alle kolmevuotiaiden lasten tuen tarpeet ja miten niihin puututaan. Tavoitteena oli löytää yksittäisten vastausten perusteella laajempi kokonaiskuva siitä, miten varhaiskasvatuksessa työskentelevät näkevät tuen tarpeiden tunnistamisen ja itse tuen toteutumisen onnistuvan varhaiskasvatuksen arjessa.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatuksesta sekä varhaiskasvatuksen tukitoimista. Opinnäytetyötä ohjasi laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin teemahaastattelua, sillä koin varhaiskasvatuksessa työskentelevien subjektiivisten kokemusten ja näkemysten olevan merkittäviä tietolähteitä tutkimuksen kannalta. Haastateltavia oli yhteensä kuusi: neljä varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kaksi laaja-alaista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Aineiston analysointimenetelmänä toimi deduktiivinen analyysi ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin monivaiheista analyysiprosessia.
Tutkimuksen tulokset olivat yhdenmukaisia kerätyn tietoperustan kanssa. Tulokset osoittivat, että keinoja alle kolmevuotiaiden lasten tuen tarpeiden tunnistamiseen on olemassa, mutta niiden toteutumisessa resurssien merkitys on suuri. Tuen tarpeiden tunnistamisen kannalta havainnointi, yhteistyö ja pedagogiset työkalut olivat merkittävässä roolissa. Tukea oli mahdollista järjestää yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena pedagogiset, rakenteelliset ja hoidolliset tukimuodot huomioiden, kunhan yhteistyö ammattilaisten ja vanhempien välillä oli sujuvaa ja resurssit riittäviä.
Kehittämisehdotuksiksi nousivat helposti käyttöön otettavat alle kolmevuotiaiden lasten kehityksen ja oppimisen havainnointi- ja arviointityökalut sekä varhaiskasvatuksen työntekijöiden toimintaohjeet huolen heräämisen varalle. Lisäksi vanhempien osallistamisen varmistaminen lapsen tuen tarpeiden tukemiseen esimerkiksi koulutusohjelmien ja tukiryhmien avulla voisi olla tarpeen.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatuksesta sekä varhaiskasvatuksen tukitoimista. Opinnäytetyötä ohjasi laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin teemahaastattelua, sillä koin varhaiskasvatuksessa työskentelevien subjektiivisten kokemusten ja näkemysten olevan merkittäviä tietolähteitä tutkimuksen kannalta. Haastateltavia oli yhteensä kuusi: neljä varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kaksi laaja-alaista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Aineiston analysointimenetelmänä toimi deduktiivinen analyysi ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin monivaiheista analyysiprosessia.
Tutkimuksen tulokset olivat yhdenmukaisia kerätyn tietoperustan kanssa. Tulokset osoittivat, että keinoja alle kolmevuotiaiden lasten tuen tarpeiden tunnistamiseen on olemassa, mutta niiden toteutumisessa resurssien merkitys on suuri. Tuen tarpeiden tunnistamisen kannalta havainnointi, yhteistyö ja pedagogiset työkalut olivat merkittävässä roolissa. Tukea oli mahdollista järjestää yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena pedagogiset, rakenteelliset ja hoidolliset tukimuodot huomioiden, kunhan yhteistyö ammattilaisten ja vanhempien välillä oli sujuvaa ja resurssit riittäviä.
Kehittämisehdotuksiksi nousivat helposti käyttöön otettavat alle kolmevuotiaiden lasten kehityksen ja oppimisen havainnointi- ja arviointityökalut sekä varhaiskasvatuksen työntekijöiden toimintaohjeet huolen heräämisen varalle. Lisäksi vanhempien osallistamisen varmistaminen lapsen tuen tarpeiden tukemiseen esimerkiksi koulutusohjelmien ja tukiryhmien avulla voisi olla tarpeen.