Työn merkitykset ja täyttymykset systeemisessä lastensuojelun tehostetussa perhetyössä

Abstract

Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa työn merkitysten ja täyttymysten (TMT) -kyselyn avulla sosiaalityön kentällä johdon päätöksenteon ja työn kehittämisen tueksi. Käytetty TMT-kysely on kehitetty suomalaisiin käyttöympäristöihin sovellettavaksi Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen MEANWELL-kehittämis- ja tutkimushankkeessa. TMT-kyselyn viitekehys perustuu ammatillisten merkityksien kyselyyn, Maslow’n tarvehierarkiaan sovellettuna työurakontekstiin ja sisäisen motivaation teoriaan. TMT-kyselyä ei ole aiemmin kohdistettu sosiaalihuollon ammattiryhmiin.

Tutkielmassa selvitettiin TMT-kyselyn avulla kolmessa Helsingin kaupungin lastensuojelun avohuollon tehostetun perhetyön toimipisteessä kahden ammattiryhmän – sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien – työlle antamia merkityksiä ja niiden täyttymystä. Saatuja ammattiryhmien TMT-profiileja, jotka koostuvat seitsemästä osa-alueesta, verrattiin keskenään ja sen lisäksi eri ammattiasemien TMT-profiileihin. Kyselytuloksista järjestettiin työyhteisön kanssa purkutilaisuus, jonka jälkeen toteutettiin kehitystehtävä.

Avaintuloksina vastanneiden sosiaalityöntekijöiden TMT-profiili oli yhteensopiva eli fit-profiili. Pienistä eroista huolimatta sosiaalityöntekijöiden profiilissa työn merkitysten täyttymykset vastasivat heidän asettamia odotuksia, ja jopa ylittävät niitä. Vastanneiden sosiaaliohjaajien TMT-profiilissa jokaisen työn merkitysten osa-alueella täyttymykset jäivät merkitsevällä tasolla heidän ilmoittamista odotuksista. Sosiaaliohjaajien profiili oli työn merkitysten ja niiden täyttymysten osalta ”alijäämäisesti” epäyhteensopiva misfit-profiili. Tämä tarkoittaa sitä, että vastanneet sosiaaliohjaajat saavat työltään merkitsevästi vähemmän kuin odottavat. Siksi vastanneiden sosiaaliohjaajien työurien voi katsoa olevan epäkestävällä perustalla. Tulos on tärkeä, sillä työn merkityksellisyyden kokemus vaikuttaa suoraan työn mielekkyyteen, koettuun hyvinvointiin ja jopa terveyteen sekä siten myös työurien kestävyyteen. Vertailun rajoitteena oli sosiaalityöntekijöiden vähäisempi vastauksien määrä.

Tulosten perusteella kehittämisen kohde on selvä: huomiota tulee kiinnittää sosiaaliohjaajien työn merkitysten ja täyttymysten kokemuksen epäsuhtaan. Tämä edellyttää työn rakenteellista kehittämistä TMT-profiilin seitsemän osa-alueen mukaisesti. Lisäksi harkittavaa olisi laajentaa lastensuojelun systeemistä asiakastyön menetelmää laajemmaksi systeemiseksi työkäytännöksi. Jatkotutkimuksen aiheiksi jää ymmärryksen syventäminen sosiaaliohjaajien profiilin muodostumisen taustasta, jo saatujen tuloksien vertailu sosiaalityöntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa sekä testaaminen toisessa sosiaalihuollon organisaatiossa.