Työterveysasiakkaan motivointi, kannustus ja osallistaminen terveyden edistämiseen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Airee, Ronja; Lensu, Satu; Suvijärvi, Mona (2024)
Airee, Ronja
Lensu, Satu
Suvijärvi, Mona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257906
Tiivistelmä
Sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, joihin voidaan työterveyden toiminnalla vaikuttaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä menetelmät ja toimintatavat kannustavat työterveyden asiakasta ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Tämän lisäksi tarkasteltiin kohdennettujen terveystarkastusten mahdollisia hyötyjä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku suoritettiin tammikuun 2024 aikana viidestä eri tietokannasta, lisäksi aineistoa täydennettiin manuaalisesti. Aineistoon valikoitui yhteensä 16 tutkimusta tai artikkelia. Sisällön järjestämisessä käytettiin kuvailevaa luokittelua ja teemoittelua, joiden avulla luotiin analyysia ja synteesiä sekä vastattiin tutkimuskysymyksiin.
Työpaikkojen todettiin olevan ihanteellisia ympäristöjä terveyden edistämiselle, koska siellä katsottiin olevan hyvä mahdollisuus kartoittaa ja saavuttaa eri riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä sekä kaventaa terveyseroja. Motivoivan ohjauksen menetelmien hyödyntämisen asiakaskohtaamisissa todettiin parantavan asiakkaiden motivaatiota ja terveysinterventioiden tehokkuutta. Erityisesti asiakkaiden autonomian tunteen tukemisen ja asiakaslähtöisen työskentelyn katsottiin olevan yhteydessä muutosmotivaatioon. Penderin terveyden edistämisen mallin mukaan saavutettavien tavoitteiden asettaminen loi onnistumisen kokemuksia, jotka paransivat asiakkaan motivoitumista ja osallistumista oman terveytensä edistämiseen.
Lähipiirin tuella huomattiin olevan suuri merkitys terveyskäyttäytymisen muuttamisen onnistumiseen. Kohdennetut terveystarkastukset todettiin hyviksi erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmäläisille, alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville sekä alkoholin liikakäyttäjille. Jotta työterveystoimintaa voidaan kehittää vaikuttavampaan suuntaan, jatkotutkimuksia tarvitaan sähköisten terveyspalveluiden hyödyistä ja kustannustehokkuudesta. Sick leaves and premature retirement have a major impact on national economics. Occupational health services have an important role in workplace health promotion. The purpose of this thesis was to investigate different methods and actions to motivate and encourage occupational health clients to take responsibility for their health. In addition, the possible benefits of targeted health checks were explored. The thesis was carried out as a narrative literature review. The articles were collected in January 2024 by using five different systematic and two manual data bases. The selected material consisted of 16 research articles. The data was examined and organised by using descriptive classification and theme analysis.
Workplaces were determined to be an ideal setting for health promotion because they have a potential to reach a wide audience of employees in at-risk groups. Motivational methods such as motivational interviewing, were determined to be successful in motivating patients and making health care interventions effective. Patient oriented approach and especially supporting feelings of autonomy, were also determined to have a beneficial impact on the motivation to change health behavior in the target group. Pender’s health promotion model suggests that self-efficacy and setting small realistic goals have a positive impact on how the clients reach their health behavior goals.
Another important factor for changing health behavior was the support network especially the support of family and friends. Targeted health checks were found to be effective in cardiovascular risk group, workers with lower socioeconomic status and with workers who had unhealthy alcohol use. Further research is needed to investigate the benefits and cost effectiveness of online health services and online health interventions of occupational health providers.
Työpaikkojen todettiin olevan ihanteellisia ympäristöjä terveyden edistämiselle, koska siellä katsottiin olevan hyvä mahdollisuus kartoittaa ja saavuttaa eri riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä sekä kaventaa terveyseroja. Motivoivan ohjauksen menetelmien hyödyntämisen asiakaskohtaamisissa todettiin parantavan asiakkaiden motivaatiota ja terveysinterventioiden tehokkuutta. Erityisesti asiakkaiden autonomian tunteen tukemisen ja asiakaslähtöisen työskentelyn katsottiin olevan yhteydessä muutosmotivaatioon. Penderin terveyden edistämisen mallin mukaan saavutettavien tavoitteiden asettaminen loi onnistumisen kokemuksia, jotka paransivat asiakkaan motivoitumista ja osallistumista oman terveytensä edistämiseen.
Lähipiirin tuella huomattiin olevan suuri merkitys terveyskäyttäytymisen muuttamisen onnistumiseen. Kohdennetut terveystarkastukset todettiin hyviksi erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmäläisille, alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville sekä alkoholin liikakäyttäjille. Jotta työterveystoimintaa voidaan kehittää vaikuttavampaan suuntaan, jatkotutkimuksia tarvitaan sähköisten terveyspalveluiden hyödyistä ja kustannustehokkuudesta.
Workplaces were determined to be an ideal setting for health promotion because they have a potential to reach a wide audience of employees in at-risk groups. Motivational methods such as motivational interviewing, were determined to be successful in motivating patients and making health care interventions effective. Patient oriented approach and especially supporting feelings of autonomy, were also determined to have a beneficial impact on the motivation to change health behavior in the target group. Pender’s health promotion model suggests that self-efficacy and setting small realistic goals have a positive impact on how the clients reach their health behavior goals.
Another important factor for changing health behavior was the support network especially the support of family and friends. Targeted health checks were found to be effective in cardiovascular risk group, workers with lower socioeconomic status and with workers who had unhealthy alcohol use. Further research is needed to investigate the benefits and cost effectiveness of online health services and online health interventions of occupational health providers.