Ikääntyneiden kaatumisten ennaltaehkäisy vuodeosastolla
Tuohino, Annika; Mäkäräinen, Onerva (2024)
Tuohino, Annika
Mäkäräinen, Onerva
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268038
Tiivistelmä
Ikääntyneiden kaatumiset tuovat valtavia kuluja yhteiskunnalle ja hyvinvointialueille. Nämä kulut voitaisiin pienentää ennaltaehkäisemällä kaatumisia. Kaatumiset aiheuttavat lähes 7000 lonkkamurtumaa suomessa vuosittain. Aihe on maailmanlaajuisesti vaikea ja lähdimmekin selvittämään, löydämmekö keinoja näiden ennaltaehkäisyyn.
Lähdimme tekemään opinnäytetyötä erään kunnan vuodeosastolle, jossa on todettu kaatumisten lisääntyvän. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia ikäihmisten kaatumisten syitä eräällä vuodeosastolla. Opin-näytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa vuodeosaston hoitohenkilökunnalle, jonka avulla he voivat ennaltaehkäistä ikäihmisten kaatumisia. Tutkimuskysymyksemme olivat mitkä ovat ikäihmisten kaatumisten syyt vuodeosastolla hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla vuodeosaston henkilökuntaa syvähaastattelu menetelmää käyttäen. Haastatteluun osallistui 7 hoitajaa. Haastattelun avulla saimme selville, että työntekijöillä on erittäin hyvää tietotaitoa eikä sen puutteesta ollut kyse. Työntekijät olivat itse hyvin avoimia haastattelussa ja saimme hyvää aineistoa työhömme. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tuloksien perusteella totesimme, että suurimmat vaikuttavat tekijät kaatumisiin olivat lääkitykset, yöaika ja sairaudet. Tuloksissa näkyi myös, miten hyvin työntekijät ovat jo yrittäneet ennaltaehkäistä kaatumisia ja käyttäneet erilaisia keinoja, kuten apuvälineiden käyttö, työyhteisön raportointi potilaista, potilaan kokonaisvaltainen arviointi, lääkelistojen tarkistaminen, virtsanäyte, ortostaattinen koe ja esteettömyys ympäristössä. Ymmärsimme, että mahdollisuuksia kaatumisten ennaltaehkäisyyn ei juuri ole, ilman resurssien lisäämistä.
Opinnäytetyö lisäsi meidän ymmärrystämme siitä, kuinka suuri merkitys ihmisen aktiivisuudella on läpi elämän. Näin voitaisiin välttää ikääntyessä monia kaatumisia, kun elimistön psyykkistä, fyysistä ja kognitiivista kuntoa pidettäisiin yllä lapsuudesta saakka.
Lähdimme tekemään opinnäytetyötä erään kunnan vuodeosastolle, jossa on todettu kaatumisten lisääntyvän. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia ikäihmisten kaatumisten syitä eräällä vuodeosastolla. Opin-näytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa vuodeosaston hoitohenkilökunnalle, jonka avulla he voivat ennaltaehkäistä ikäihmisten kaatumisia. Tutkimuskysymyksemme olivat mitkä ovat ikäihmisten kaatumisten syyt vuodeosastolla hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla vuodeosaston henkilökuntaa syvähaastattelu menetelmää käyttäen. Haastatteluun osallistui 7 hoitajaa. Haastattelun avulla saimme selville, että työntekijöillä on erittäin hyvää tietotaitoa eikä sen puutteesta ollut kyse. Työntekijät olivat itse hyvin avoimia haastattelussa ja saimme hyvää aineistoa työhömme. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tuloksien perusteella totesimme, että suurimmat vaikuttavat tekijät kaatumisiin olivat lääkitykset, yöaika ja sairaudet. Tuloksissa näkyi myös, miten hyvin työntekijät ovat jo yrittäneet ennaltaehkäistä kaatumisia ja käyttäneet erilaisia keinoja, kuten apuvälineiden käyttö, työyhteisön raportointi potilaista, potilaan kokonaisvaltainen arviointi, lääkelistojen tarkistaminen, virtsanäyte, ortostaattinen koe ja esteettömyys ympäristössä. Ymmärsimme, että mahdollisuuksia kaatumisten ennaltaehkäisyyn ei juuri ole, ilman resurssien lisäämistä.
Opinnäytetyö lisäsi meidän ymmärrystämme siitä, kuinka suuri merkitys ihmisen aktiivisuudella on läpi elämän. Näin voitaisiin välttää ikääntyessä monia kaatumisia, kun elimistön psyykkistä, fyysistä ja kognitiivista kuntoa pidettäisiin yllä lapsuudesta saakka.