Lääkehoidonsuunnitelman päivitys lastensuojelun toimintayksikössä vuodelle 2024
Myllyoja, Tanja (2024)
Myllyoja, Tanja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268005
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää pienryhmäkodin lääkehoidonsuunnitelma. Opinnäytetyön tavoitteena oli taata turvallinen sekä ohjeistuksia noudattava lääkehoito pienryhmäkodissa ja perehdyttää henkilökunta ajan tasalle päivityksen mukana tuomista muutoksista, sekä tuoda tietoutta lääkehoidon prosessin toimintamalleista sekä lääkitysturvallisuudesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi lastensuojelun toimintayksikkö, joka on osa isompaa yksityistä lastensuojelun organisaatiota. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä sekä osittaisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys oli rajattu lääkehoidonsuunnitelmaan, lääkitysturvallisuuteen, lasten- ja nuorten lääkehoitoon sekä hoitotyöhön ja turvalliseen lääkehoitoon.
Lääkehoidonsuunnitelmaa vaaditaan kaikilta organisaatioilta, toimintayksiköiltä sekä työyksiköiltä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Lääkehoidonsuunnitelma on toimintaohje, jolla määritellään ja hallitaan turvallista lääkehoitoa ja sen osa-alueita. Lääkehoidonsuunnitelma on osa omavalvonta-, laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa ja se tulisi päivittää vuosittain, jotta riskienhallinta, riskien ennakointi ja lääkitysturvallisuus pysyy ajantasaisena. Lääkehoidonsuunnitelman tulisi kattaa lääkehoidon kokonaisuus ja se on toimintamalli lääkehoidon toteuttamiselle. Tämä sisältää lääkehoidon suunnittelun, hallinnan ja toteutuksen sekä raportoinnin, dokumentoinnin ja lääkehoidossa tapahtuneiden poikkeamien seurannan sekä niistä eteenpäin raportoinnin. Lääkehoidonsuunnitelman vuosittainen päivittäminen on tärkeää, sillä se takaa palvelun laadun ja auttaa ennakoivassa riskienhallinnassa.
Poikkeamailmoitukset ovat suuressa roolissa lääkehoidonsuunnitelman toimintamallien kehityksessä. Opinnäytetyössä on verrattu toimintayksikön poikkeamailmoituksia vuoden 2021-2024 maaliskuu välillä sekä tutkittuihin vuosien 2007-2017 HaiPro ilmoituksiin. Toimintayksikössä oli selkeästi korkeammat kohtalaisten ja vakavien haittailmoitusten määrä, kuin tutkimuksessa HaiPro:ssa vuosina 2007-2017 tehdyissä ilmoituksissa. Toimintayksikön poikkeamailmoitukset eivät kuitenkaan olleet luotettavia, sillä ei ollut varmuutta henkilökunnan ymmärryksestä, miten riskimatriisia käytetään tai miten henkilökunta on ymmärtänyt poikkeaman. Tämä kuitenkin antaa mahdollisuuden jatkokehitykselle, jossa henkilökunta opetetaan tunnistamaan poikkeamat sekä ymmärtämään miten riskimatriisia käytetään arvioidessa poikkeaman laatua.
Lääkehoidonsuunnitelmaa vaaditaan kaikilta organisaatioilta, toimintayksiköiltä sekä työyksiköiltä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Lääkehoidonsuunnitelma on toimintaohje, jolla määritellään ja hallitaan turvallista lääkehoitoa ja sen osa-alueita. Lääkehoidonsuunnitelma on osa omavalvonta-, laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa ja se tulisi päivittää vuosittain, jotta riskienhallinta, riskien ennakointi ja lääkitysturvallisuus pysyy ajantasaisena. Lääkehoidonsuunnitelman tulisi kattaa lääkehoidon kokonaisuus ja se on toimintamalli lääkehoidon toteuttamiselle. Tämä sisältää lääkehoidon suunnittelun, hallinnan ja toteutuksen sekä raportoinnin, dokumentoinnin ja lääkehoidossa tapahtuneiden poikkeamien seurannan sekä niistä eteenpäin raportoinnin. Lääkehoidonsuunnitelman vuosittainen päivittäminen on tärkeää, sillä se takaa palvelun laadun ja auttaa ennakoivassa riskienhallinnassa.
Poikkeamailmoitukset ovat suuressa roolissa lääkehoidonsuunnitelman toimintamallien kehityksessä. Opinnäytetyössä on verrattu toimintayksikön poikkeamailmoituksia vuoden 2021-2024 maaliskuu välillä sekä tutkittuihin vuosien 2007-2017 HaiPro ilmoituksiin. Toimintayksikössä oli selkeästi korkeammat kohtalaisten ja vakavien haittailmoitusten määrä, kuin tutkimuksessa HaiPro:ssa vuosina 2007-2017 tehdyissä ilmoituksissa. Toimintayksikön poikkeamailmoitukset eivät kuitenkaan olleet luotettavia, sillä ei ollut varmuutta henkilökunnan ymmärryksestä, miten riskimatriisia käytetään tai miten henkilökunta on ymmärtänyt poikkeaman. Tämä kuitenkin antaa mahdollisuuden jatkokehitykselle, jossa henkilökunta opetetaan tunnistamaan poikkeamat sekä ymmärtämään miten riskimatriisia käytetään arvioidessa poikkeaman laatua.
