Tunnista ja kohtaa kaltoinkohdeltu lapsi
Hemmo, Annina; Halme, Ilona (2024)
Hemmo, Annina
Halme, Ilona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404288122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404288122
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin lapsen kaltoinkohtelun tunnistamista, siihen puuttumista, sekä kaltoinkohdellun lapsen kohtaamista. Opinnäytetyössä tarkasteltiin lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja puuttumiseen liittyviä haasteita sekä menetelmiä, jotka helpottavat tunnistamista ja puuttumista. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hyvinvoinnin Kotipolku Oy. Kokosimme Kotipolku Oy:lle myös opinnäytetyömme tulosten pohjalta posterin, joka vastaa tutkimuskysymykseemme. Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia kaltoinkohdeltujen lasten tunnistamista ja kohtaamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lasten kaltoinkohtelusta Kotipolun työntekijöille haastatteluiden ja tieteellisten lähteiden perusteella. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten tunnistaa ja kohdata kaltoinkohdeltu lapsi?
Tutkimuskysymykseen vastattiin teemahaastatteluiden ja aiempien tutkimusten ja tieteellisten teorioiden perusteella. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän Kotipolun työntekijää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Lastenkodin työntekijöiden mukaan lapsen kaltoinkohtelun tunnistamista hankaloittaa lasten erilainen oireilu sekä tapahtuneen peittely. Useassa haastattelussa korostettiin luottamussuhteen merkitystä osana kaltoinkohtelun tunnistamista. Työntekijöiden mukaan kaltoinkohdeltu lapsi tulee kohdata yksilönä ja rauhallisesti. Kaltoinkohtelua kokeneen lapsen vanhemmat tulee kohdata provosoimatta ja syyllistämättä heitä. Lastenkodin työntekijöiden näkemyksistä ja aiemmista tieteellisistä tutkimuksista oli yhtäläisyyksiä.
Opinnäytetyön viitekehys koostui kaltoinkohtelun eri muodoista, kaltoinkohtelun tunnistamisen ja puuttumisen teoria osuudesta, sekä kaltoinkohtelun riskitekijöistä ja vaikutuksista lapsen hyvinvoinnille. Lastenkodin työntekijöiden tulee tunnistaa kaltoinkohtelulle altistavat riskitekijät, sekä kysyä suoraan kaltoinkohtelusta, jos epäilys herää. Tärkeää on auttaa riskinomaavia perheitä hakemaan apua ajoissa.
Tutkimuskysymykseen vastattiin teemahaastatteluiden ja aiempien tutkimusten ja tieteellisten teorioiden perusteella. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän Kotipolun työntekijää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Lastenkodin työntekijöiden mukaan lapsen kaltoinkohtelun tunnistamista hankaloittaa lasten erilainen oireilu sekä tapahtuneen peittely. Useassa haastattelussa korostettiin luottamussuhteen merkitystä osana kaltoinkohtelun tunnistamista. Työntekijöiden mukaan kaltoinkohdeltu lapsi tulee kohdata yksilönä ja rauhallisesti. Kaltoinkohtelua kokeneen lapsen vanhemmat tulee kohdata provosoimatta ja syyllistämättä heitä. Lastenkodin työntekijöiden näkemyksistä ja aiemmista tieteellisistä tutkimuksista oli yhtäläisyyksiä.
Opinnäytetyön viitekehys koostui kaltoinkohtelun eri muodoista, kaltoinkohtelun tunnistamisen ja puuttumisen teoria osuudesta, sekä kaltoinkohtelun riskitekijöistä ja vaikutuksista lapsen hyvinvoinnille. Lastenkodin työntekijöiden tulee tunnistaa kaltoinkohtelulle altistavat riskitekijät, sekä kysyä suoraan kaltoinkohtelusta, jos epäilys herää. Tärkeää on auttaa riskinomaavia perheitä hakemaan apua ajoissa.