Hengitysharjoitukset ja tehostettu yskiminen tehohoitotyössä – kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, miten teho-osaston sairaanhoitajat voivat toteuttaa hengitysharjoituksia ja tehostettua yskimistä käytännön hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena on hankkia näyttöön perustuvaa ajankohtaista tietoa hengitysharjoituksista ja yskittämisestä, jotta potilaita voitaisiin hoitaa osastolla entistä paremmin. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Meilahden Silta-ja Tornisairaalan Tehoalueen D- ja E-moduulit.

Tehohoito vaatii usein raskaita ja kajoavia valvonta- ja hoitomenetelmiä. Aktiivinen kuntoutus myös koskien hengitystä tulisi aloittaa jo tehohoitovaiheessa. Hengityslaitehoidossa olleen tehohoitopotilaan hengityslihasten kunto heikkenee, joten heidän kohdallaan on hyvä tehdä harjoitteita, jotka parantavat hengityslihasten voimaa ja kestävyyttä.

Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja artikkeliaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Vastauksia haettiin tutkimuskysymyksiin ”Mitkä ovat hengitysharjoituksien hyvät käytänteet tehohoitotyössä?” ja ”Mitkä ovat tehostetun yskimisen hyvät käytänteet tehohoitotyössä? ”

Sisällönanalyysi tuotti ensimmäiseen tutkimuskysymykseen kuusi alaluokkaa: ACBT-tekniikka, syvä palleahengitys, syvä palleahengitys ja puristettujen huulten välistä hengitys, syvähengitysharjoitusten tekeminen PEP-puhalluspullon avulla, Liuzijue-hengitysharjoitus ja MHI-tekniikka. Toiseen tutkimuskysymykseen saatiin kolme alaluokkaa: yskityslaitteen käyttö, huffaustekniikka ja tehostetun yskimisen ohjaaminen.

Jatkotutkimusta tarvitaan yhä yksittäisten hengitysharjoitusten vaikutuksista potilaan hoitoon, sillä tämän opinnäytetyön tuloksissa korostuivat erilaisten hengitysharjoitusten tai yskittämisen kombinaatiot.

The purpose of this thesis is to describe how intensive care unit nurses can implement breathing exercises and intensified coughing in practical nursing work. The aim of the thesis is to acquire evidence-based current information about breathing exercises and coughing, so that patients can be cared for in the unit even better. The commissioner of the thesis is the D and E modules of the Meilahti Bridge Hospital’s intensive care area of the Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS).

Intensive care often requires heavy and disruptive monitoring and treatment methods. Active rehabilitation, also regarding breathing, should start already in the intensive care phase. The condition of the respiratory muscles of an intensive care patient who has been on a ventilator is deteriorating, so it is good for them to do exercises that improve the strength and endurance of the respiratory muscles.

The research was carried out as a descriptive literature review and the article material was analyzed using inductive content analysis. Answers were sought for the research questions "What are the good practices of breathing exercises in intensive care work?" and "What are the good practices of intensified coughing in intensive care work?"

The content analysis produced six subcategories for the first research question: ACBT technique, deep diaphragmatic breathing, deep diaphragmatic breathing and breathing between pursed lips, doing deep breathing exercises using a PEP bottle, Liuzijue breathing exercise and MHI technique. Three subcategories were obtained for the second research question: use of a coughing device, huffing technique and directing of intensified coughing.

Further research is still needed on the effects of individual breathing exercises on patient care, as the results of this study highlighted combinations of different breathing exercises or coughing.