Nuorten oikeustoimikelpoisuus pankkiasioinnissa : case Lammin Säästöpankki

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuorten oikeustoimikelpoisuutta pankin asiakasryhmänä sekä edunvalvonnan merkitystä tehtyjen oikeustoimien suhteen. Kohderyhmänä olivat 15–17-vuotiaat nuoret, jotka ovat lain määritelmän mukaan alaikäisiä ja siten myös vajaavaltaisia, minkä vuoksi heidän oikeustoimikelpoisuutensa on rajoitettua. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Lammin Säästöpankki ja opinnäytetyöhön liittyvän selvityksen pohjalta toteutettiin nuorille suunnattu luentomateriaali toimeksiantajan ja sen toimialueella toimivien koulujen välisessä oppilaitosyhteistyössä käytettäväksi. Aihe liittyi nuorten talousosaamisen yleiseen tasoon sekä toimeksiantajan osallistumiseen yhteiskunnallisesti vaikuttavaan talousvalistukseen.

Opinnäytetyössä sovellettiin empiirisen oikeustutkimuksen menetelmiä, jossa tutkimuksen kohteena olivat nuorten pankkiasiointiin liittyvät oikeustoimet. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja osittain konstruktiivinen tutkimus, jossa teemahaastattelun avulla selvitettiin oikeudellisen sääntelyn vaikutuksia ja syvennettiin tietämystä aiheesta. Opinnäytetyön taustateoriana toimivat oikeuslähteet, kuten lainsäädäntö ja oikeuskirjallisuus, jotka empiiriselle oikeustutkimukselle ominaisesti toimivat viitekehyksenä tutkimukselle. Käytännön toteutuksena tuotettiin diaesitys luentomateriaaliksi toimeksiantajan käyttöön.

Opinnäytetyön tutkimustuloksena todettiin, että tarkastelun kohteena olleet 15–17-vuotiaat nuoret voivat pankin asiakkaana tehdä peruspankkipalveluihin liittyviä oikeustoimia joko itsenäisesti omien varojensa suhteen tai edunvalvojan suostumuksella. Keskeistä oikeustoimikelpoisuuden määrittelyssä nuorten osalta oli varojen alkuperä. Säästämiseen, sijoittamiseen ja velan ottamiseen todettiin nuorten osalta liittyvän oikeustoimikelvottomuus. Edunvalvonnan merkitys pankkiasioinnissa todettiin merkittäväksi ja lähtökohtaisesti nuoren pankkiasioista ovat vastuussa edunvalvojat, eli yleensä vanhemmat. Ristiriitaisuuksia oikeuskirjallisuudessa esitetyn ja pankkitoiminnan käytäntöjen välillä ei havaittu.