Luokanopettajien työhyvinvoinnin kehittäminen — psykososiaalinen näkökulma
Akkanen, Nora (2024)
Akkanen, Nora
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298235
Tiivistelmä
Opettajien työhyvinvointi on heikentynyt viime vuosien aikana. Opetustyötä ovat haastaneet uuden perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotto, koronapandemia, maailman tilanne sekä lisääntyneet lasten ja nuorten mielenterveysongelmat. Haasteet ovat maanlaajuisia ja ovat olleet esillä etenkin viime vuosien aikana. Koska koulu on kaikkia koskettava instituutio, nousee opettajien työhyvinvointi merkitykselliseksi tekijäksi. Aihe puhututtaa ja huolestuttaa koko yhteiskunnan tasolla.
Opinnäytetyön aiheena on luokanopettajien työhyvinvoinnin kehittäminen psykososiaalisesta näkökulmasta katsoen. Kehitystyön tarkoituksena on toteuttaa kohdeorganisaatiolle työhyvinvointisuunnitelma, joka esittää konkreettisesti kehityskohteet sekä askeleet niiden toteuttamiseen. Tavoitteena on keskittyä opettajien työhyvinvoinnin psykososiaalisiin tekijöihin ja siihen ovatko ne työhyvinvointia tukevia vai heikentäviä tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lahden pohjoisen puolen yhtenäiskoulun kanssa.
Tietoperustassa perehdytään työhyvinvoinnin teoriaan ja psykososiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmaan ajankohtaisten tietolähteiden pohjalta. Samalla tarkastellaan ja käsitellään opetustyön taustoja sekä etenkin työn voimavara- ja kuormitustekijöitä. Näiden tekijöiden avulla luodaan pohjaa ja ymmärrystä tutkittavalle aiheelle.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä laadullisia menetelmiä käyttäen. Tulokset kerättiin organisaation teettämästä työhyvinvointikyselystä, haastatteluista sekä yhteiskehittämisestä. Tutkimukseen osallistui kohdeorganisaation opettajia eri luokka-asteilta. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisältöanalyysilla.
Tuloksista ilmeni, että etenkin psykososiaalisten tekijöiden huomioiminen ja kehittäminen näyttelevät tärkeää roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tuloksista nousi esiin kaksi tärkeimmäksi koettua kehityskohtaa, jotka olivat esihenkilötyö ja työyhteisön jäsenten välinen yhteistyö. Opinnäytetyön tuotoksena muodostui työhyvinvointisuunnitelma sekä tarkempi kehityssuunnitelma näiden kohteiden toteuttamiseksi.
Lisätutkimus olisi aiheellinen kehitystyön onnistumisesta. Lisäksi olisi tarpeellista kehittää opettajien työhyvinvointia vielä laaja-alaisemmin ja tutkia samoja teemoja muiden kouluorganisaatioiden näkökulmasta käsin.
Opinnäytetyön aiheena on luokanopettajien työhyvinvoinnin kehittäminen psykososiaalisesta näkökulmasta katsoen. Kehitystyön tarkoituksena on toteuttaa kohdeorganisaatiolle työhyvinvointisuunnitelma, joka esittää konkreettisesti kehityskohteet sekä askeleet niiden toteuttamiseen. Tavoitteena on keskittyä opettajien työhyvinvoinnin psykososiaalisiin tekijöihin ja siihen ovatko ne työhyvinvointia tukevia vai heikentäviä tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lahden pohjoisen puolen yhtenäiskoulun kanssa.
Tietoperustassa perehdytään työhyvinvoinnin teoriaan ja psykososiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmaan ajankohtaisten tietolähteiden pohjalta. Samalla tarkastellaan ja käsitellään opetustyön taustoja sekä etenkin työn voimavara- ja kuormitustekijöitä. Näiden tekijöiden avulla luodaan pohjaa ja ymmärrystä tutkittavalle aiheelle.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä laadullisia menetelmiä käyttäen. Tulokset kerättiin organisaation teettämästä työhyvinvointikyselystä, haastatteluista sekä yhteiskehittämisestä. Tutkimukseen osallistui kohdeorganisaation opettajia eri luokka-asteilta. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisältöanalyysilla.
Tuloksista ilmeni, että etenkin psykososiaalisten tekijöiden huomioiminen ja kehittäminen näyttelevät tärkeää roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tuloksista nousi esiin kaksi tärkeimmäksi koettua kehityskohtaa, jotka olivat esihenkilötyö ja työyhteisön jäsenten välinen yhteistyö. Opinnäytetyön tuotoksena muodostui työhyvinvointisuunnitelma sekä tarkempi kehityssuunnitelma näiden kohteiden toteuttamiseksi.
Lisätutkimus olisi aiheellinen kehitystyön onnistumisesta. Lisäksi olisi tarpeellista kehittää opettajien työhyvinvointia vielä laaja-alaisemmin ja tutkia samoja teemoja muiden kouluorganisaatioiden näkökulmasta käsin.