Työhyvinvointi muutostilanteessa : esihenkilön vaikutus työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen
Ylituomi, Katja (2024)
Ylituomi, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298358
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli selvittää muutostilanteen vaikutusta työhyvinvointiin ja miten esihenkilö pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan työhyvinvointiin.
Teoreettinen viitekehys muodostui kahdesta isosta kokonaisuudesta: muutoksesta organisaatiossa ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Lähdeaineisto koostuu työhyvinvointiin, työelämässä tapahtuviin muutoksiin kirjallisuudesta, artikkeleista ja internet-julkaisuista.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullisia, että määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin kyselytutkimusta ja havainnointia. Kysely toteutettiin anonyymisti lomakekyselynä. Tutkimus tehtiin organisaation muutosta kohdanneelle yksikölle. Kyselytutkimuksessa selvitettiin aiempaa kokemusta muutoksiin liittyen, sekä miten vastaajat ovat kokeneet tämänhetkisen muutoksen. Havainnointi tuki kyselytutkimuksen osa-alueita, sekä pääosin vastasi kyselyn tuloksia.
Tämän kehittämistyön tuloksena voidaan todeta, että pääosin muutos organisaatiossa on tehty oikeaoppisesti. Kyselyn perusteella muutos ei ole olennaisesti vaikuttanut työhyvinvointiin, mutta pientä horjuntaa se on tuonut jaksamiseen ja motivoitumiseen. Esihenkilöiltä ja organisaatiolta toivottiin enemmän avointa ja selkeää viestintää muutoksesta. Kyselyn ja havainnoinnin perusteella kehittämisideana organisaatiolle ja esihenkilöille on selkeämpi ja avoimempi viestintä, sekä henkilöstön mukaan ottaminen suunnitteluun jo muutoksen alkuvaiheissa.
Teoreettinen viitekehys muodostui kahdesta isosta kokonaisuudesta: muutoksesta organisaatiossa ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Lähdeaineisto koostuu työhyvinvointiin, työelämässä tapahtuviin muutoksiin kirjallisuudesta, artikkeleista ja internet-julkaisuista.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullisia, että määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin kyselytutkimusta ja havainnointia. Kysely toteutettiin anonyymisti lomakekyselynä. Tutkimus tehtiin organisaation muutosta kohdanneelle yksikölle. Kyselytutkimuksessa selvitettiin aiempaa kokemusta muutoksiin liittyen, sekä miten vastaajat ovat kokeneet tämänhetkisen muutoksen. Havainnointi tuki kyselytutkimuksen osa-alueita, sekä pääosin vastasi kyselyn tuloksia.
Tämän kehittämistyön tuloksena voidaan todeta, että pääosin muutos organisaatiossa on tehty oikeaoppisesti. Kyselyn perusteella muutos ei ole olennaisesti vaikuttanut työhyvinvointiin, mutta pientä horjuntaa se on tuonut jaksamiseen ja motivoitumiseen. Esihenkilöiltä ja organisaatiolta toivottiin enemmän avointa ja selkeää viestintää muutoksesta. Kyselyn ja havainnoinnin perusteella kehittämisideana organisaatiolle ja esihenkilöille on selkeämpi ja avoimempi viestintä, sekä henkilöstön mukaan ottaminen suunnitteluun jo muutoksen alkuvaiheissa.