Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen kohdeyrityksessä
Ruokonen, Mari (2024)
Ruokonen, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308492
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kohdeyrityksen johdolle työhyvinvoinnin johtamisen kehittämissuunnitelma, joka antaa johdolle kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi johtamista parantamalla. Työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää, koska hyvinvoivat työntekijät ovat tehokkaampia ja tuottavampia yritykselle. Esihenkilöillä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Opinnäytetyön teoriaosassa käytiin läpi työhyvinvoinnin eri osa-alueita työhyvinvoinnin portaat -mallin avulla. Osa-alueita olivat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Lisäksi käsiteltiin työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä.
Kehittämistehtävässä toteutettu tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa kerättiin tietoa kohdeyrityksen työhyvinvoinnin nykytilasta ja kehittämiskohteista aineistotriangulaation avulla. Aineistoa kerättiin aiemmin laaditusta työhyvinvointiselvityksestä sekä haastattelemalla yrityksen työntekijöitä. Saaduista tuloksista kehittämiskohteiksi valikoituivat tiedon jakaminen, palautekeskustelut sekä perehdyttäminen.
Yrityksen johdon tulee jakaa aktiivisemmin tietoa työntekijöiden työhyvinvointiin vaikut-tavista asioista ja vaatia työntekijöitä perehtymään tähän tietoon. Johto ei voi olettaa, että työntekijät tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa, jos näitä ei ole heidän kanssaan käyty riittävällä tasolla läpi. Yrityksessä ei käydä lainkaan kehityskeskusteluja tai muita säännöllisiä henkilökohtaisia keskusteluja. Yrityksessä tulisi käydä säännölliset palautekeskustelut työntekijöiden kanssa. Keskustelut ovat tärkeitä työntekijöiden sitoutumisen ja motivaation sekä hyvien vuorovaikutussuhteiden kannalta. Yrityksen tulisi myös kehittää perehdytysprosessiaan laatimalla perehdytyssuunnitelma sekä valitsemalla vakituiset perehdyttäjät, mikä takaisi sen, että perehdytykset olisivat sisällöllisesti riittävän kattavia ja samansisältöisiä eivätkä olisi riippuvaisia perehdyttäjästä.
Kehittämiskohteiden osalta laadittiin kehittämissuunnitelma, joka kattaa kehittämiskohteet, kehittämisen hyödyt, toimenpiteet, vastuut, aikataulun sekä seurannan.
Opinnäytetyön teoriaosassa käytiin läpi työhyvinvoinnin eri osa-alueita työhyvinvoinnin portaat -mallin avulla. Osa-alueita olivat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Lisäksi käsiteltiin työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä.
Kehittämistehtävässä toteutettu tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa kerättiin tietoa kohdeyrityksen työhyvinvoinnin nykytilasta ja kehittämiskohteista aineistotriangulaation avulla. Aineistoa kerättiin aiemmin laaditusta työhyvinvointiselvityksestä sekä haastattelemalla yrityksen työntekijöitä. Saaduista tuloksista kehittämiskohteiksi valikoituivat tiedon jakaminen, palautekeskustelut sekä perehdyttäminen.
Yrityksen johdon tulee jakaa aktiivisemmin tietoa työntekijöiden työhyvinvointiin vaikut-tavista asioista ja vaatia työntekijöitä perehtymään tähän tietoon. Johto ei voi olettaa, että työntekijät tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa, jos näitä ei ole heidän kanssaan käyty riittävällä tasolla läpi. Yrityksessä ei käydä lainkaan kehityskeskusteluja tai muita säännöllisiä henkilökohtaisia keskusteluja. Yrityksessä tulisi käydä säännölliset palautekeskustelut työntekijöiden kanssa. Keskustelut ovat tärkeitä työntekijöiden sitoutumisen ja motivaation sekä hyvien vuorovaikutussuhteiden kannalta. Yrityksen tulisi myös kehittää perehdytysprosessiaan laatimalla perehdytyssuunnitelma sekä valitsemalla vakituiset perehdyttäjät, mikä takaisi sen, että perehdytykset olisivat sisällöllisesti riittävän kattavia ja samansisältöisiä eivätkä olisi riippuvaisia perehdyttäjästä.
Kehittämiskohteiden osalta laadittiin kehittämissuunnitelma, joka kattaa kehittämiskohteet, kehittämisen hyödyt, toimenpiteet, vastuut, aikataulun sekä seurannan.