Perehdyttämisen nykytilanteen selvitys ja kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa
Seppälä, Joona; Tarvonen, Ville (2024)
Seppälä, Joona
Tarvonen, Ville
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308576
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä toimeksiantajalle selvitys uuden työntekijän perehdyttämisen nykytilanteesta ja tuottaa tutkielman perusteella kehitysehdotuksia organisaation perehdytysprosessin kehittämiseksi. Idea tutkielman suorittamiselle lähti opinnäytetyön tekijöiden omasta halusta kehittää perehdyttämisen tasoa Suomessa, ja tämän kaltaista selvitystä kaipaava organisaatio löytyi nopeasti tekijöiden henkilökohtaisten verkostojen kautta. Toimeksiantajaorganisaatioksi valikoitui kansainvälinen suuryritys teknologiateollisuuden toimialalta.
Opinnäytetyön aiheeseen liittyviä opintoja oli tekijöillä paljon jo opintojen aikana, joten perehdyttämisen teoreettiseen osuuteen tutustuminen oli jo tehty ennen toimeksiannon aloittamista. Raportin teoriaosuudessa selvitettiin mitä perehdyttäminen on, mitä osa-alueita ja toimintamalleja siihen kuuluu sekä se, mistä hyvä perehdyttäjä on tehty. Teoriaosuudessa pohdittiin myös organisaation jatkuvan oppimisen- ja kehittymisen mallia, jonka kautta tutkittiin keinoja estää organisaation paikalleen jääminen tämän kehitystyön jälkeen.
Varsinainen kehittämisprojekti aloitettiin tutustumalla organisaatiosta saatavilla olevaa dataan liittyen perehdytysprosessiin. Tutkielmaa jatkettiin luomalla teemahaastattelun teemat sekä runko, ja kutsumalla kaikki viime vuosina perehdytyksiä tehneet esihenkilöt osallistumaan keskustelemaan perehdyttämisen kehittämisestä. Haastattelukutsujen lisäksi luotiin oma kysely lähetettäväksi kaikille viime vuosina aloittaneille uusille työntekijöille. Kahden tutkimusmenetelmän tulokset koottiin yhteen ja niistä tehtiin vertaileva analyysi sekä johtopäätöksiä perehdytysprosessin nykytilanteesta.
Analyysin ja johtopäätösten perusteella kehitettiin ja ehdotettiin toimeksiantajaorganisaatiolle neljää eri kehittävää toimenpidettä, joiden kautta organisaatio voisi parantaa perehdytysprosessia ja perehdytysosaamistaan sekä saavuttaa jatkuvan kehittymisen kulttuurin. Keskeisimmät kehittämiskohteet löytyivät organisaation perehdytysvastaavien perehdytysosaamisesta sekä perehdytyssuunnitelman luomisesta. Muita kehittämisen kohteita löytyi saatavilla olevassa koulutusmateriaalissa ja kokonaisvaltaisessa organisaation toiminnan ymmärtämisessä.
Opinnäytetyön aiheeseen liittyviä opintoja oli tekijöillä paljon jo opintojen aikana, joten perehdyttämisen teoreettiseen osuuteen tutustuminen oli jo tehty ennen toimeksiannon aloittamista. Raportin teoriaosuudessa selvitettiin mitä perehdyttäminen on, mitä osa-alueita ja toimintamalleja siihen kuuluu sekä se, mistä hyvä perehdyttäjä on tehty. Teoriaosuudessa pohdittiin myös organisaation jatkuvan oppimisen- ja kehittymisen mallia, jonka kautta tutkittiin keinoja estää organisaation paikalleen jääminen tämän kehitystyön jälkeen.
Varsinainen kehittämisprojekti aloitettiin tutustumalla organisaatiosta saatavilla olevaa dataan liittyen perehdytysprosessiin. Tutkielmaa jatkettiin luomalla teemahaastattelun teemat sekä runko, ja kutsumalla kaikki viime vuosina perehdytyksiä tehneet esihenkilöt osallistumaan keskustelemaan perehdyttämisen kehittämisestä. Haastattelukutsujen lisäksi luotiin oma kysely lähetettäväksi kaikille viime vuosina aloittaneille uusille työntekijöille. Kahden tutkimusmenetelmän tulokset koottiin yhteen ja niistä tehtiin vertaileva analyysi sekä johtopäätöksiä perehdytysprosessin nykytilanteesta.
Analyysin ja johtopäätösten perusteella kehitettiin ja ehdotettiin toimeksiantajaorganisaatiolle neljää eri kehittävää toimenpidettä, joiden kautta organisaatio voisi parantaa perehdytysprosessia ja perehdytysosaamistaan sekä saavuttaa jatkuvan kehittymisen kulttuurin. Keskeisimmät kehittämiskohteet löytyivät organisaation perehdytysvastaavien perehdytysosaamisesta sekä perehdytyssuunnitelman luomisesta. Muita kehittämisen kohteita löytyi saatavilla olevassa koulutusmateriaalissa ja kokonaisvaltaisessa organisaation toiminnan ymmärtämisessä.