Kotihoidon asiakassegmentointi RAI-tiedolla : tiedolla johtamisen kehittäminen
Leppäkorpi, Riikka (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308558
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin säännöllisen kotihoidon palveluissa olevien asiakkaiden palveluntarvetta RAI-mittariston avulla ja selvitettiin millä palveluilla palveluntarpeeseen on vastattu. Kotiin vietävien palveluiden kehittämistarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä ja työikäisten vähentyessä. Kohdentuakseen oikein kehittämistyöhön tarvitaan tietoa ja tiedolla johtamista.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua. Tiedonkeruuta tehtiin määrällisten ja laadullisten menetelmien avulla. Tietoa kerättiin valmiiden RAI-tietojen ja asiakastietojärjestelmien kautta, joista tieto koottiin Excel-taulukkoon. Henkilöstö osallistui kehittämistyöhön webropol - kyselyn ja kehittämistapaamisten muodossa. Aineiston analysoinnissa käytettiin samankaltaisuuskaaviota ja teemoittelua.
Kehittämistyö eteni palvelumuotoilun mukaisesti kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen aikana muodostettiin RAI:n avulla asiakassegmentit palvelutarveluokittain ja saatujen tietojen pohjalta luotiin palvelutarveluokittaiset asiakasprofiilikortit. Ensimmäisen vaiheen tuloksien pohjalta havaittiin kehittämiskohde, joka kohdentui vähän palvelua tarvitseviin asiakkaisiin. Toisessa vaiheessa henkilöstön edustajien kanssa lähdettiin etsimään keinoja, joilla voitaisiin ennaltaehkäisevästi tukea vähän palvelua tarvitsevia asiakkaita ja näin voitaisiin viivästää säännöllisten palveluiden alkamista. Saadut tulokset annettiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueella jatkokehittämistä varten.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua. Tiedonkeruuta tehtiin määrällisten ja laadullisten menetelmien avulla. Tietoa kerättiin valmiiden RAI-tietojen ja asiakastietojärjestelmien kautta, joista tieto koottiin Excel-taulukkoon. Henkilöstö osallistui kehittämistyöhön webropol - kyselyn ja kehittämistapaamisten muodossa. Aineiston analysoinnissa käytettiin samankaltaisuuskaaviota ja teemoittelua.
Kehittämistyö eteni palvelumuotoilun mukaisesti kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen aikana muodostettiin RAI:n avulla asiakassegmentit palvelutarveluokittain ja saatujen tietojen pohjalta luotiin palvelutarveluokittaiset asiakasprofiilikortit. Ensimmäisen vaiheen tuloksien pohjalta havaittiin kehittämiskohde, joka kohdentui vähän palvelua tarvitseviin asiakkaisiin. Toisessa vaiheessa henkilöstön edustajien kanssa lähdettiin etsimään keinoja, joilla voitaisiin ennaltaehkäisevästi tukea vähän palvelua tarvitsevia asiakkaita ja näin voitaisiin viivästää säännöllisten palveluiden alkamista. Saadut tulokset annettiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueella jatkokehittämistä varten.