Extraterrestrial enemy : miten suunnitella yhteistyömallisto muotimerkin ja videopelin välille?

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin sitä, miten voitaisiin suunnitella onnistunut yhteistyömallisto muotimerkin ja videopelin välille. Aihetta tutkitaan analysoimalla ja tutkimalla hahmosuunnitteluprosessia ja sitä, miten sitä voitaisiin yhdistää muotialan kanssa. Tutkimuksessa vertaillaan digitaalisen muodin ja fyysisten fanituotteiden hyötyjä ja haittoja. Aihetta tutkitaan myös analysoimalla jo olemassa olevia videopelien ja muotimerkkien yhteistyöprojekteja.

Osana opinnäytetyötä suunniteltiin hypoteettinen yhteistyömallisto videopeli Fortniten kanssa, jonka suunnittelussa hyödynnettiin hahmosuunnitteluprosessin periaatteita. Mallistoon kuuluu uudet skinit, eli ulkonäöt/tyylit kolmelle Fortnite-hahmolle ja malliston yhtenä valmistustekniikkana on käytetty 3D-tulostamista.

Yhteistyöprojekteilla on suuri asiakaskunta, joka on valmis tukemaan videopelien yhteistyöprojekteja, mutta yhteistyöprojektien ongelmana yleensä on se, etteivät muotisuunnittelijat ymmärrä videopelimaailmoja ja pelaajia asiakasryhmänä. Tärkeää yhteistyöprojektin suunnittelussa on kunnioittaa videopeliä ja sen taustatarinaa, mutta osata yhdistää se harkitusti muotimerkin identiteetin kanssa siten, ettei projektista tule videopelifanien silmissä vain rahankeruukampanja. Hahmosuunnittelun elementtejä täytyy analysoida, ja ymmärtää millaisia tunteita tietyt värit ja muodot aiheuttavat katsojassa, koska hahmojen tehtävänä on ilmaista haluttu tuntemus heti ensisilmäyksellä.

Tutkimuksessa havaittiin yhteistyömallistojen erilaiset käyttömahdollisuudet digitaalisen muodin ja puettavien fanituotteiden maailmoissa. Digitaalisen muodin vastuullisuuden mahdollisuus ja asiakkaiden tarve saada muotia digitaalisessa muodossaan virtuaalisiin maailmoihin nostavat sen kannattavuutta. Fanien lojaaliuus heidän lempipelejään kohtaan taas kasvattaa puettavien fanituotteiden kysyntää ja myyntiä. Yhteistyöprojektit videopelien kanssa tarjoavat muotimerkeille alustan digitaalisen muodin maailmaan.

The thesis studies how to design a collaborative project between a fashion brand and a video game. The subject is studied by analysing and studying the character design process and how it can be merged with fashion. The study compares digital fashion and physical fan merchandise and analyses their benefits and disadvantages. The study also analyses current collaborative projects between video games and fashion brands.

A hypothetical collaborative collection for Fortnite was designed as part of the thesis. The collection includes skins for three Fortnite characters and a collection with 3D-printed parts.

Collaborative projects between video games and fashion brands have a huge customer base who are willing to support collaboration projects their favourite video game does. Problems in these projects arise because fashion designers don’t have adequate knowledge of the videogame industry and gamers as a customer. An important part of the design process is to honour the story and the world of the video game and combine it thoughtfully with the fashion brand’s vision. If the story of the video game is not considered, the project can feel like a money-hungry marketing campaign for the fans of the video game. The elements of character design must be analysed, and the emotions certain colours and shapes cause in the viewer must be understood, because the characters need to express the desired feeling for the viewer at first glance.

The study found different possibilities for collaborative projects in digital fashion and wearable merchandise worlds. The possible sustainability of digital fashion and customers’ need for digital fashion for virtual worlds make it valuable. Wearable merchandise on the other hand finds its value in the support of loyal video game fans. Collaborative projects between video games give a platform for digital fashion for fashion brands.