Karjalainen perinnetekstiili ja -vaate kuosisuunnittelun ja vaatemalliston lähtökohtana : miten vaatesuunnittelija voi säilyttää kulttuuriperintöä?
Saavalainen, Emmi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028879
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin sitä, miten vaatesuunnittelija voi edistää ja säilyttää kulttuuriperinnön säilymistä ja käyttää omaa etnistä taustaansa suunnittelun lähtökohtana. Taustatutkimuksessa käsiteltiin kansanpukua, etnisyyden trendiä länsimaisessa muodissa 1900–2000-luvuilla ja esiteltiin esimerkkejä vaatesuunnittelijoista, jotka käyttävät omaa etnistä taustaansa suunnittelun lähtökohtana. Taustatutkimuksessa käsiteltiin myös karjalaisnaisen kansanpukua ja karjalaista perinnetekstiiliä. Tiedonhankinnan menetelmänä käytettiin aineistoanalyysia (laadullinen ja visuaalinen aineistoanalyysi) ja osallistuvaa havainnointia.
Taustatutkimuksen merkittävimmät löydökset olivat seuraavat. Länsimainen muoti on saanut paljon vaikutteita eri kulttuurien kansanpuvuista. Suhtautuminen vaikutteiden ottamiseen etenkin etnisiltä vähemmistöiltä ja alkuperäiskulttuureilta on muuttunut merkittävästi 2000-luvun puolella. Keskusteluun on noussut lainaamisen ongelmallisuus. Etnistä taustaansa lähtökohtana käyttävät vaatesuunnittelijat ovat saaneet lisää näkyvyyttä länsimaisessa muotimaailmassa lähivuosina. Kulttuurisen vastuullisen huomioiminen on vakiintumassa osaksi vaatesuunnittelijan ammattitaitoa.
Toiminnallinen osuus sisälsi tutkimusta tukevan painokuosin ja vaatemalliston suunnittelun ja toteutuksen. Kuosisuunnittelun lähtökohtana oli karjalainen perinnetekstiili käspaikka, sen symboliikka ja tarinallisuus. Kuosi toteutettiin yhteistyössä kankaanpainoyritys Rykkerin kanssa silkkipainotekniikalla. Vaatemalliston suunnittelun lähtökohtana oli karjalaisnaisen perinneasu ja erityisesti feresin kehitys arkivaatteesta juhlavaatteeksi. Toiminnallisessa osuudessa käytettiin seuraavia suunnittelumetodeja: mielikuvataulu (moodboard), luonnostelu, prototypointi ja tekemällä löytäminen.
Taustatutkimuksen merkittävimmät löydökset olivat seuraavat. Länsimainen muoti on saanut paljon vaikutteita eri kulttuurien kansanpuvuista. Suhtautuminen vaikutteiden ottamiseen etenkin etnisiltä vähemmistöiltä ja alkuperäiskulttuureilta on muuttunut merkittävästi 2000-luvun puolella. Keskusteluun on noussut lainaamisen ongelmallisuus. Etnistä taustaansa lähtökohtana käyttävät vaatesuunnittelijat ovat saaneet lisää näkyvyyttä länsimaisessa muotimaailmassa lähivuosina. Kulttuurisen vastuullisen huomioiminen on vakiintumassa osaksi vaatesuunnittelijan ammattitaitoa.
Toiminnallinen osuus sisälsi tutkimusta tukevan painokuosin ja vaatemalliston suunnittelun ja toteutuksen. Kuosisuunnittelun lähtökohtana oli karjalainen perinnetekstiili käspaikka, sen symboliikka ja tarinallisuus. Kuosi toteutettiin yhteistyössä kankaanpainoyritys Rykkerin kanssa silkkipainotekniikalla. Vaatemalliston suunnittelun lähtökohtana oli karjalaisnaisen perinneasu ja erityisesti feresin kehitys arkivaatteesta juhlavaatteeksi. Toiminnallisessa osuudessa käytettiin seuraavia suunnittelumetodeja: mielikuvataulu (moodboard), luonnostelu, prototypointi ja tekemällä löytäminen.