Omaisena saattohoidossa – Opas keuhkosairaan potilaan omaiselle
Pyykkönen, Minna; Åkerlund, Lotta (2024)
Pyykkönen, Minna
Åkerlund, Lotta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028811
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää opas erikoissairaanhoidon keuhkosairauksien vuodeosastolle saattohoitovaiheessa olevan aikuispotilaan omaisille. Oppaan tavoitteena oli tarjota tukea ja ohjausta omaisten surutyöhön sekä tuoda esiin saattohoidon eri vaiheet. Tavoitteena oli helpottaa tuen löytämistä saattohoidon aikana ja kuoleman jälkeen sekä normalisoida tuen tarpeita.
Oppaan kehittämisen tueksi kerättiin ajankohtaista tutkittua tietoa saattohoidosta omaisten näkökulmasta. Tiedonkeruun lisäksi toteutettiin myös kysely saattohoidossa mukana olleille omaisille. Kyselyssä kartoitettiin omaisten tarpeita liittyen saattohoitoon ja sen jälkeiseen aikaan. Opas suunniteltiin tutkitun tiedon ja kyselystä saatujen vastausten perusteella.
Omaiset toivoivat saavansa oikea-aikaista, selkeää ja rehellistä tietoa saattohoidosta ja heidän läheisensä tilanteesta. He arvostivat hoitohenkilökunnan tarjoamaa keskusteluapua ja läsnäoloa. Lisäksi omaiset kaipasivat ohjausta kuoleman lähestymisen valmistautumiseen ja tietoa lähestyvän kuoleman merkeistä. Tukimuotojen esittely ja yhteystiedot koettiin tärkeiksi.
Opas käsittelee omaisen suruprosessia, kuolevan elimistön muutoksia, kuoleman lähestymisen merkkejä ja kuolinhetkeä sekä erilaisia tukimuotoja. Oppaaseen sisällytettiin lähialueiden tukipalveluiden yhteystietoja. Palautetta oppaasta kerättiin hoitotyön ammattilaisilta sekä keuhkosairaan potilaan omaisilta. Opasta muokattiin saadun palautteen perusteella ennen varsinaista julkaisua.
Jatkossa henkilökunnalle voisi järjestää koulutuspäivän, jonka aikana paneudutaan omaisten tuentarpeisiin, erilaisiin tukimuotoihin sekä suruprosessin eri vaiheiden kohtaamiseen tuen antajana. Jatkokehitystyönä voisi tehdä laadullisen tutkimuksen, jossa tutkimuskohteena on hoitajien kokemukset saattohoito-oppaan käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä käytännön hoitotyössä. The purpose of the thesis was to develop a guide for the relatives of an adult patient in hospice care in the pulmonary department of a specialized hospital. The aim of the guide was to provide support and guidance for the bereaved relatives and to highlight the differ-ent stages of hospice care. The aim was to facilitate support during and after hospice care and to normalize support needs.
To develop the guide, current research data on hospice care was collected from the perspective of relatives. In addition to the data collection, a survey was also carried out among relatives who had been involved in hospice care. The survey explored the needs of relatives in relation to hospice care and the time after the end of hospice care. The guide was designed on the basis of the information gathered and the responses to the survey.
Relatives wanted to receive timely, clear and honest information about hospice care and the situation of their loved ones. They appreciated the support and presence of the nursing staff. They also wanted guidance in preparing for the approaching death and information about the signs of impending death. Presentation of forms of support and contact details were considered important.
The guide covered the bereavement process, changes in the dying person's body, signs of approaching death, the moment of death and different forms of support. Contact details for support services in the local area were included. Feedback on the guide was collected from nursing professionals and relatives of patients with lung disease. The guide was revised on the basis of the feedback received before the actual publication.
In the future, a training day could be organized for staff, focusing on the support needs of relatives, different forms of support and how to deal with the different stages of the grieving process as a support provider. Further development work could include a qualitative study on carers' experiences of the usability and usefulness of the hospice care guide in the nursing care in practice.
Oppaan kehittämisen tueksi kerättiin ajankohtaista tutkittua tietoa saattohoidosta omaisten näkökulmasta. Tiedonkeruun lisäksi toteutettiin myös kysely saattohoidossa mukana olleille omaisille. Kyselyssä kartoitettiin omaisten tarpeita liittyen saattohoitoon ja sen jälkeiseen aikaan. Opas suunniteltiin tutkitun tiedon ja kyselystä saatujen vastausten perusteella.
Omaiset toivoivat saavansa oikea-aikaista, selkeää ja rehellistä tietoa saattohoidosta ja heidän läheisensä tilanteesta. He arvostivat hoitohenkilökunnan tarjoamaa keskusteluapua ja läsnäoloa. Lisäksi omaiset kaipasivat ohjausta kuoleman lähestymisen valmistautumiseen ja tietoa lähestyvän kuoleman merkeistä. Tukimuotojen esittely ja yhteystiedot koettiin tärkeiksi.
Opas käsittelee omaisen suruprosessia, kuolevan elimistön muutoksia, kuoleman lähestymisen merkkejä ja kuolinhetkeä sekä erilaisia tukimuotoja. Oppaaseen sisällytettiin lähialueiden tukipalveluiden yhteystietoja. Palautetta oppaasta kerättiin hoitotyön ammattilaisilta sekä keuhkosairaan potilaan omaisilta. Opasta muokattiin saadun palautteen perusteella ennen varsinaista julkaisua.
Jatkossa henkilökunnalle voisi järjestää koulutuspäivän, jonka aikana paneudutaan omaisten tuentarpeisiin, erilaisiin tukimuotoihin sekä suruprosessin eri vaiheiden kohtaamiseen tuen antajana. Jatkokehitystyönä voisi tehdä laadullisen tutkimuksen, jossa tutkimuskohteena on hoitajien kokemukset saattohoito-oppaan käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä käytännön hoitotyössä.
To develop the guide, current research data on hospice care was collected from the perspective of relatives. In addition to the data collection, a survey was also carried out among relatives who had been involved in hospice care. The survey explored the needs of relatives in relation to hospice care and the time after the end of hospice care. The guide was designed on the basis of the information gathered and the responses to the survey.
Relatives wanted to receive timely, clear and honest information about hospice care and the situation of their loved ones. They appreciated the support and presence of the nursing staff. They also wanted guidance in preparing for the approaching death and information about the signs of impending death. Presentation of forms of support and contact details were considered important.
The guide covered the bereavement process, changes in the dying person's body, signs of approaching death, the moment of death and different forms of support. Contact details for support services in the local area were included. Feedback on the guide was collected from nursing professionals and relatives of patients with lung disease. The guide was revised on the basis of the feedback received before the actual publication.
In the future, a training day could be organized for staff, focusing on the support needs of relatives, different forms of support and how to deal with the different stages of the grieving process as a support provider. Further development work could include a qualitative study on carers' experiences of the usability and usefulness of the hospice care guide in the nursing care in practice.