Työhyvinvoinnin merkitys suhteessa alan veto- ja pitovoimaan Vantaan varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnin merkityksestä alan veto- ja pitovoimaan. Tavoitteena on tuoda esille menetelmät, joiden avulla voitaisiin vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa sekä lisätä henkilöstön tietoisuutta käytössä olevista työhyvinvointia tukevista menetelmistä. Tutkimustulosten perusteella voidaan nostaa henkilöstön näkökulmia ja ehdotuksia liittyen työhyvinvoinnin lisäämiseen. Kehittämällä työhyvinvointia tukevia menetelmiä voidaan vaikuttaa alan ammattilaisten hakeutumiseen ja pysyvyyteen alalla. Tutkimus hyödyttää sekä työnantajaa että henkilöstöä nostaessaan esille keinoja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi sekä työmotivaation lisäämiseksi. Tietoperustassa painottui psyykkinen työhyvinvointi, työyhteisön merkitys, työhyvinvointia ohjaavat lait ja asetukset sekä toimintatavat, joiden avulla tukea työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin osalta käsiteltiin kuormittavia ja edistäviä tekijöitä sekä työhyvinvoinnin erityispiirteitä varhaiskasvatuksessa. Teoreettisen viitekehyksen painopiste oli menetelmissä, joiden avulla ylläpitää työhyvinvointia ja sen kautta vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa.

Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 laadullisena tutkimuksena sähköisen Google forms -kyselylomakkeen avulla. Tutkimustuloksia analysointiin vertailemalla, luokittelemalla ja taulukoinnin avulla. Tutkimustulosten perusteella selvisi, että Vantaan varhaiskasvatuksen henkilöstö on melko tietoinen käytössä olevista menetelmistä. Kuitenkin samalla selvisi, että henkilöstö ei koe saavansa riittävästi tietoa esihenkilöltään työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tuloksissa toistui toive tyhy-rahan käytön ja tyhy-toiminnan suunnittelun läpinäkyvyydestä. Tulosten perusteella oli havaittavissa, että tiedetyiksi menetelmiksi nostettiin enemmän työhyvinvointia tukevia menetelmiä työyhteisön tasolla. Toivotuissa menetelmissä korostui puolestaan enemmän vastaajien yksilölliset tarpeet. Tutkimustulosten perusteella nostettiin kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin tukemiseksi sekä veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Kehittämisehdotuksia olivat muun muassa säännöllinen työhyvinvointiin liittyvistä asioista tiedottaminen postitse/sähköpostitse ja avoin keskustelu työyhteisössä. Joustavia työaikoja sekä etätyömahdollisuuksia voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi SAK-ajan toteuttamisena etätyönä. Johtajan läsnäoloa tulisi lisätä tiimityöskentelyn tukemisessa esimerkiksi säännöllisesti tiimipalavereihin osallistumalla sekä tiimityöhön liittyvien teemojen nostamisella aktiiviseen keskusteluun työyhteisössä. Organisaatiotasolla voitaisiin lisätä koulutuksia työhyvinvointiin liittyen.