Asiakkaan tunteminen ja AML-toiminta pankissa
Pykäri, Roni (2024)
Pykäri, Roni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405039077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405039077
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kertoa, mitä tarkoittaa asiakkaan tunteminen pankissa. Tutkimus selvittää, mitä kysymyksiä asiakkailta kysytään ja miksi niitä kysytään. Opinnäytetyössä käydään myös läpi, mitä tarkoitetaan rahanpesulla ja terrorismin rahoittamisella ja perehdytään siihen, miten pankki pystyy estämään kyseistä toimintaa. Tutkimuksen lopussa pohditaan pankin kokemia seurauksia, jos asiakkaan tunteminen laiminlyödään.
Teoriaosuus koostuu tuntemistietokysymyksistä ja niiden tarkoituksesta, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen määritelmästä, pankin roolista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä sekä pankkien kokemista mainehaitoista, jos asiakkaan tunteminen laiminlyödään. Empiirinen osuus koostuu strukturoidusta haastattelusta, jossa haastateltavana toimii AML-asiantuntija. Haastattelukysymykset ovat valittu niin, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin opinnäytetyön teoriaosuutta. Lähdemateriaalina toimii lainsäädäntö, viranomaislähteet, kansainväliset raportit, sekä muut tarkoin valitut verkkolähteet.
Opinnäytetyö antaa selkeät vastaukset tutkimuskysymyksiin sekä tutkimuksessa saatiin havainto, että Suomessa asiakkaan tuntemiseen suhtaudutaan vakavasti ja tarkasti. Pohjoismaissa tapahtuneet rahanpesuskandaalit kuitenkin herättävät epäilyksen pankkien toiminnasta. Suomessa ei kuitenkaan ei ole ollut vastaavan luokan tapauksia, joten voidaan olettaa, ettei samanlaista laiminlyöntiä ole tapahtunut. AML-asiantuntijan haastattelu opinnäytetyön lopussa tukee hyvin tutkimuksen teoriaosuutta ja antaa asiantuntijan näkökulman aiheeseen.
Teoriaosuus koostuu tuntemistietokysymyksistä ja niiden tarkoituksesta, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen määritelmästä, pankin roolista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä sekä pankkien kokemista mainehaitoista, jos asiakkaan tunteminen laiminlyödään. Empiirinen osuus koostuu strukturoidusta haastattelusta, jossa haastateltavana toimii AML-asiantuntija. Haastattelukysymykset ovat valittu niin, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin opinnäytetyön teoriaosuutta. Lähdemateriaalina toimii lainsäädäntö, viranomaislähteet, kansainväliset raportit, sekä muut tarkoin valitut verkkolähteet.
Opinnäytetyö antaa selkeät vastaukset tutkimuskysymyksiin sekä tutkimuksessa saatiin havainto, että Suomessa asiakkaan tuntemiseen suhtaudutaan vakavasti ja tarkasti. Pohjoismaissa tapahtuneet rahanpesuskandaalit kuitenkin herättävät epäilyksen pankkien toiminnasta. Suomessa ei kuitenkaan ei ole ollut vastaavan luokan tapauksia, joten voidaan olettaa, ettei samanlaista laiminlyöntiä ole tapahtunut. AML-asiantuntijan haastattelu opinnäytetyön lopussa tukee hyvin tutkimuksen teoriaosuutta ja antaa asiantuntijan näkökulman aiheeseen.