Kirjallisuuskatsaus ihmiskaupan tilanteesta Suomessa
Mikkilä, Damien; Anttila, Emmi (2024)
Mikkilä, Damien
Anttila, Emmi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405049149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405049149
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena oli löytää tutkimuksiin perustuvaa tietoa Suomessa tunnistetusta ihmiskaupasta sekä kuvailla miten Suomessa tunnistetut uhrit ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi. Opinnäytetyön tilaajana toimi kansainvälinen JeS-hanke (Joint eStories: Journeys from Fear to Fair), joka pyrkii lisäämään tietoisuutta ihmiskaupasta ja ihmisoikeuksista. Ihmiskauppa on jatkuvasti muuttuva rikollisuuden laji, jota viranomaisten on hankala tunnistaa. Näin ollen ihmiskauppaa tapahtuu todellisuudessa huomattavasti enemmän, kuin mitä viranomaiset ovat saaneet tietoonsa. Ihmiskauppa on kriminalisoitu Suomessa vuonna 2004 ja Suomi on ratifioinut kansainvälisiä ihmiskauppaan liittyviä sopimuksia. Tietoperustan mukaan ihmiskaupan uhriksi voi joutua kuka tahansa. Yhtenäistä kaikille ihmiskaupan muodoille on uhrien hyväksikäyttö eri muodoissa sekä heidän alisteinen asemansa hyväksikäyttäjään nähden.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto muodostui Suomessa tapahtuvaa ihmiskauppaa käsittelevistä tieteellisistä tutkimusartikkeleista, sekä luotettavien viranomaislähteiden selvityksistä ja raporteista (n=14). Tutkimustulosten mukaan Suomessa on tunnistettu eniten työperäistä ihmiskauppaa, seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvaa ihmiskauppaa sekä pakkoavioliittoja. Alaikäisten uhrien osalta yleisin tunnistettu muoto on seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuva ihmiskauppa. Tulosten perusteella ihmiskaupassa tekijä käyttää useita keinoja uhrin kontrolloimiseen, ja useimmiten uhreihin kohdistetaan psykologista kontrollia ja vallankäyttöä enemmän kuin fyysistä. Tulosten mukaan hyväksikäyttäjä on useimmiten uhrille jo entuudestaan tuttu henkilö. Tuloksissa hyväksikäytölle altistaviksi tekijöiksi nousivat muun muassa uhrin aikaisemmat kokemukset hyväksikäytöstä, päihderiippuvuus, mielenterveyden haasteet ja tietämättömyys omista oikeuksista sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ja lainsäädännöstä. Ihmiskauppatilanteet kehittyvät usein vaiheittain, ja yleensä uhriksi joutumiseen vaikuttavat tekijät ovat samoja kuin ne, jotka vaikeuttavat uhrin irtaantumista ihmiskauppatilanteesta. Tämän opinnäytetyön avulla pystytään lisäämään tietoisuutta Suomessa tapahtuvasta ihmiskaupasta ja sen uhreista, ja näin ollen auttamaan ihmiskauppatapausten tunnistamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto muodostui Suomessa tapahtuvaa ihmiskauppaa käsittelevistä tieteellisistä tutkimusartikkeleista, sekä luotettavien viranomaislähteiden selvityksistä ja raporteista (n=14). Tutkimustulosten mukaan Suomessa on tunnistettu eniten työperäistä ihmiskauppaa, seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvaa ihmiskauppaa sekä pakkoavioliittoja. Alaikäisten uhrien osalta yleisin tunnistettu muoto on seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuva ihmiskauppa. Tulosten perusteella ihmiskaupassa tekijä käyttää useita keinoja uhrin kontrolloimiseen, ja useimmiten uhreihin kohdistetaan psykologista kontrollia ja vallankäyttöä enemmän kuin fyysistä. Tulosten mukaan hyväksikäyttäjä on useimmiten uhrille jo entuudestaan tuttu henkilö. Tuloksissa hyväksikäytölle altistaviksi tekijöiksi nousivat muun muassa uhrin aikaisemmat kokemukset hyväksikäytöstä, päihderiippuvuus, mielenterveyden haasteet ja tietämättömyys omista oikeuksista sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ja lainsäädännöstä. Ihmiskauppatilanteet kehittyvät usein vaiheittain, ja yleensä uhriksi joutumiseen vaikuttavat tekijät ovat samoja kuin ne, jotka vaikeuttavat uhrin irtaantumista ihmiskauppatilanteesta. Tämän opinnäytetyön avulla pystytään lisäämään tietoisuutta Suomessa tapahtuvasta ihmiskaupasta ja sen uhreista, ja näin ollen auttamaan ihmiskauppatapausten tunnistamisessa.