Lapsen hatkaaminen lastensuojelun sijaishuollon työntekijän työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hatkaamisen vaikutuksia lastensuojelun sijaishuollon työntekijän kokemaan työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hatkaamisen vaikutuksista lastensuojelun sijaishuollon työntekijän kokemaan työhyvinvointiin. Tutkimuskysymyksenä toimi miten hatkaaminen vaikuttaa lastensuojelun sijaishuollon työntekijän kokemaan työhyvinvointiin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n Hatkassa-hankkeen kanssa.

Hatka on yleisesti lastensuojelun sijaishuollossa käytetty puhekielinen termi laitoksesta luvatta poistumiselle ja palaamatta jättämiselle. Vuosittain tapahtuu tuhansia yksittäisiä hatkoja, jotka koskettavat niin lasta itseään, hänen perhettään, sijaishuoltopaikan työntekijöitä sekä viranomaisia. Yhteiskunnalla on vastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä silloin, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Sijaishuoltopaikoissa lapsista vastuussa ovat työntekijät.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lastensuojelua, lastensuojelun sijaishuoltoa, hatkaamista ja työhyvinvointia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin edellä mainittujen teemojen ympärille rakennetun puolistrukturoidun kyselyn avulla laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Valmis kysely julkaistiin Facebookin Sosionomien uraverkosto yhteisössä. Vastauksia kertyi lyhyessä ajassa 61 joista 54 vastausta päätyi lopulliseen analyysiin. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Tulokset osoittivat hatkaamisella olevan vaikutuksia työntekijän työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Hatkaaminen lisää työtaakkaa ja stressiä sekä aiheuttaa paljon huolta. Työyhteisön tuella ja hyvällä yhteishengellä näyttäisi vastausten perusteella olevan työhyvinvointia suojaava vaikutus. Lisäksi työkokemus näyttäisi tuovan varmuutta, hyväksyntää ja ymmärrystä omista rajoista. Aihe on edelleen hyvin vähän tutkittu ja siitä tulisi tehdä laajempaa tutkimusta. Usein tilanteessa syytetään sijaishuoltopaikkaa ja vuorossa olleita työntekijöitä. Laadukasta sijaishuoltoa voidaan antaa, vaikka lapset ja nuoret oireilevatkin välillä hyvinkin voimakkaasti. Lisäksi selkeitä toimintamalleja, koulutusta ja viranomaisapua tulisi tehostaa.